Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

KOASOIPEN ARAIL MOUR

Koasoanehdi Teng en Wia Sounpei en Krais

Koasoanehdi Teng en Wia Sounpei en Krais

Sounpei ko kasikih wasa me I rukula ie oh kereniong lel ie. Ni wawai, I kauwada angkasi pwetepwet ehu. Irail eri wering ie en pedoisang wasao. I alu kanahieng ni ei aluhla rehrail pwehki I sehse ma I pahn mour de mehla. Ia duwen ei mihla nan irair wet?

I IPWIDI nan pahr 1926. Ngehi me kaisimen en seri welimen nan at peneineio. Pahpa oh nohno kin doadoahk laud, oh se kousoan nan kisin kousapw kis en Karítsa nan Krihs.

Sounparo mwowe, pahpa oh nohno tuhwongada John Papparizos, Tohnsukuhl en Paipel ngoang men me kin perenki koasoakoasoi. Mahso, Sounkadehdehn Siohwa kan kin adaneki Tohnsukuhl kan en Paipel. Pwehki ira perenki mwomwen John eh kin kawehwe mwahu duwen Paipel, ira tepida towehda mihting en Tohnsukuhl en Paipel ko nan at wasao. Ei nohno ahneki pwoson laud duwen Siohwa Koht, oh mendahki e sehse wadawad, e kin ehukihong meteikan dahme e ese ahnsou koaros me e kak. Ahpw e kansensuwed pwe ei pahpao kin tetehk soh unsek en aramas oh ekisekis, e sohla iang mihting en Kristian kan.

Ngehi oh riei ko kin wauneki Paipel, ahpw ni at kekeirda, peren en at pwulopwulo kerempwaikitala. Mwuhr, nan pahr 1939, ni Mahwen Keriau en Sampah eh wiewiawi nan Iurop, mwekid ehu wiawi nan at wasao me se inenen pwuriamweikihla. Nein rien ei pahpao pwutak me adaneki Nicolas Psarras, me ahpwtehn papidaisla nin duwen Sounkadehde men, ale pahngok en iangala sounpei en Krihs. Ni eimah, Nicolas me sounpar 20, ndaiong kaunen sounpei ko, “I sohte kak iang pei pwehki ngehi emen sounpei en Krais.” E ale kopwung nan mwoalen kopwung en sounpei ehu oh anahne selidi sounpar eisek. Se inenen pwuriamweila!

Ahpw nan pahr 1941, pwihnen sounpei en Britain oh sounpei teikan pedolong nan Krihs erein ahnsou kis oh Nicolas lapwada sang imweteng. E pwurodo at wasao nan Karítsa, oh riei pwutak laudo, Ilias, idek reh peidek tohto duwen Paipel. I pil perenki iang rong. Mwuhr, ngehi, Ilias oh riat serepein me keieu tikitiko, Efmorfia, tepida onop Paipel oh se kin kaukaule towehda mihting en Sounkadehde ko. Sounparo mwuri, kiht me silimeno inoukihong Siohwa at mour oh papidaisla. Mwuhr, riat me pahmen likin kiht pil wiahla Sounkadehde lelepek kei.

Nan pahr 1942, me pwulopwul duwemen nanpwungen sounpar 15 oh 25, me mi nan mwomwohdiso en Karítsa. Kiht koaros ese me kahpwal laud pahn wiawi. Eri pwehn kakehlakai kiht, se kin pokonpene ahnsou koaros me se kak pwehn onopki Paipel, koul ong Siohwa, oh kapakap. Met kahrehda at pwoson en kehlailla.

Demetrius oh kompoakepah ko nan Karítsa

MAHWEN TIKITIK

Ni Mahwen Keriau en Sampah eh kereniong imwisekla, pwihn en mehn Krihs kei (communist) pelianda koperment en Krihs oh tapiada mahwen ehu. Neirail sounpei ko kin mihmiseli nan kousapw kan oh kin idingkihong tohn wasa ko en iangirailla. Ahnsou me re leledo at wasao, re wahsang Sounkadehde pwulopwul silimen, Antonio Tsoukaris, Ilias, oh ngehi. Se padahkihong irail ni ngidingid me kiht Kristian soupoupali kei; ahpw re idingki sen alu awa 12 sang at wasao kohla Mount Olympus.

Sohte pwand mwurin mwo, emen sounpei ko sang pwihn wet padahkihong kiht sen iangala arail pwihno. Ni at kawehwehiong irail me Kristian mehlel kan sohte kin mahwen, sounpeio uhdahn lingeringerda oh kahreikihtala rehn emen kaunen sounpei. Ni at kapwurehiong kahrepen at sohte kak iang mahwen, kaunen sounpeio nda: “Eri kumwail kahre emen ahs oh kohla ni wasahn mahweno oh wahlahng ni imwen wini sounpei ko me ohla.”

Se idek reh: “Ahpw ia duwen ma sounpei en koperment ko kolkihtdi? Irail seu pahn leme me se iang mahweno?” Ih eri nda: “Nna, wahla kenen sounpei ko pilawa ni wasa me mahweno wiewiawi.” Se pil idek: “Ahpw ia duwen ma sounpei men kilang kiht kahre ahso oh ndaiong kiht sen uhd wahla kepwehn mahwen wasao?” Kaunen sounpeio ahpw madamadau laudkihla oh eri nda: “I kamehlele kumwail kak apwalih sihpw kan. Kumwail kohla ni nahna ko oh apwalih pelin sihpw ko.”

Eri ni mahwen tikitiko eh wiewiawi, kiht silimeno medewe me kadeikpen loalat pahn mweidohng kiht sen apwalih sihpw kan. Sounpar ehu mwurin mwo, Ilias, me wia mesenih en at peneineio ale mweimwei en pwurala imwato oh apwalih at nohno me wialahr liohdi men. Antonio soumwahuda oh anahne pedoisang imwetengo. Ahpw ngehi wie senselte.

Erein met eh wiewiawi, sounpei en Krihs ko kereniongehr en kalowehdi pwihnen sounpei me kin uhwong irail. Pwihn me koliehdio tangalahng nan nahna ko oh douluhllahng Albania me karanih wasao. Ni at kerenlahng ni irepen sahpwo, sounpei en Krihs ko wiahkinteieu kapilkihtpene. Pwihnen sounpei me kahreikiht ko uhdahte tangdoaui. I rukula ni lepin tuhke ieu me pwupwudi wasao, oh ih met me kahrehda I tuhwongada sounpei ko me I koasoia mwoweo.

Ni ei ndaiong sounpei en Krihs ko me I selidi rehn pwihnen communist ko, re waiehla ni wasahn sounpei ehu pwehn tehkada duwen ngehi. Wasao karanih Véroia, kahnimw en Peria en mahso me mi nan Paipel. Irail ndaiong ie en weirada warawar kan ong sounpei ko wasao. Ni ei sohte wia met, kaunen sounpei ko eri kalipiehla pohn deke kamasepwehko, Makrónisos (Makronisi).

DEKE KAMASEPWEHK

Deke madekeng wet Makrónisos mi Attica me mi ni keilen sehd oh me dohsang Athens mpen mwail 30. Deke wet reireiki mwail waluh oh wasa me keieu tehlap ni dekeo mi ni mwail 1.5. Ahpw sang pahr 1947 lel 1958, tohnkalapwuhs tohtohsang lopw (100,000) kin selidi wasao, me iangahki irail me iang de mwomwen iang communist kan, sounpei kan me mahs iang mahwen, oh pil Sounkadehdehn Siohwa tohtohie.

Ahnsou me I lella wasao nan pahr 1949, tohnimweteng ko kin katohrohrpeseng pwe ren mi nan kisin wasa kei (camp). Irail waiehla ni ehu wasa ko, iangahki ohl daulih meh epwiki. Kiht meh 40 de daulih me meir nan impwal ehu me wiawihda ongete aramas ehk. Se kin nim pihl me wereilahr oh pwohsuwedlahr oh kang pihns oh nasupi. Pwelpar oh kisinieng en wasao kahrehda mour kansensuwed. Ahpw mwahute pwe se sohte anahne weuwaseli takai, soangen kalokolok laud ehu me kauwelahr madamadau oh paliwar en tohnimweteng tohto.

Kiht Sounkadehde kan pohn dekehn Makrónisos

Rahn ehu ni ei alialu ni oaroahro, I tuhwongada Sounkadehde kei sang camp teiko. Se inenen perenkihda at tuhpene! Pwe sounpei ko en dehr nohn tehk kiht, se kin kanahieng ahnsou koaros me se kin tuhpene. Oh se pil kin kanahieng ni at kalohk ong tohnimweteng teikan, oh mwuhr ekei irail wiahla Sounkadehdehn Siohwa. At kin wiewia met oh at kapakap kin sewese kiht en kolokolte at nanpwungmwahu rehn Siohwa.

KOHLONG NAN KISINIEI MWEHL

Mwurin sounpwong eisek en “aliale sawas” nan wasao, irail me salihedi medewehda me e lelehr ahnsou me I en likawih likou en sounpei. Ni ei sohte wia met, irail waiehla rehn kaunen at campo. I kihong kaun menet kisin doaropwe kis me I ntingihedi “I men wia sounpei en Krais te kelehpw.” Mwurin eh kamasakihkin ie eh lokaia ko, e uhd kihlahng ie rehn keriemen en kaun, me wia pisop en pelien lamalam Orthodox en Krihk me kapwatkihda eh likoun padre. Ni ei doadoahngki Paipel pwehn sapengala eh peidek ko, e inenen lingeringerda oh nda: “Wahsang ih mwohi. E sahlielkihlahr eh pelien lamalam!”

Mandahn rahno mwuri, sounpei ko pil pwurehng ndaiong ie en likawihada likoun sounpei. Ni ei sohte wia met, re pakere ie oh pil wokihkin ie lepin tuhke pwoat. Mwuhr re waiehla nan imwen wini en campo pwehn tehk ma tih kat sohte timpeseng oh eri wurahdekiehla nan ei impwalo. Tiahk wet kin wiawi rahn koaros erein sounpwong riau.

Pwehki I sohte men kesehla ei pwoson, sounpei ko uhd song ehu wiepen kalokolok tohrohr. Sounpei ko pirehdi pei kat ni tihnseweie oh wokihki patehn nehi kat sahl. Nan ei weirek laudo, I tamanda mahsen en Sises ko: “Meid pai kumwail ma aramas akan pahn lahlahwei kumwail oh kalokei kumwail . . . Kumwail nsenamwahu oh perenda, pwe ketingpamwail me laud kowahlap nanleng. Ih duwen ar kaloke soukohp ako me tiengehr mwohmwail.” (Mad. 5:11, 12) Mwurin ahnsou kis, me mwomwen uhdahn werei ong ie, I lipwongmasala.

I pirida mi nan kisin pere ieu me inenen kopou. Sohte kenei pilawa, nimei pihl, de ei pilangkes. Mendahki met, I kehn meleilei. Nin duwen me Paipel inoukihda, “sapwellimen Koht popohl” ‘pahn nekinekid mohngiongi oh pil ei lamalam.’ (Pil. 4:7) Rahno mwuri, sounpei kadek men kihong ie kenei pilawa oh nimei pihl oh pil sekid ehu. Pil emen sounpei kihong ie kene mwenge ko. I kehn Siohwa eh ketin apwalih ie ni ahl pwukat oh ni ahl tohto teikan.

Lapalap ako kilangwohng ie nin duwen sounpelian men me sohte pahn wekila. Irail eri waiehla Athens pwe ien ale kopwung nan mwoalen kopwung ehu. Wasao, irail koasoanehdi me I en selidi sounpar siluh nan imweteng en Yíaros (Gyaros), deke ehu me mi mpen mwail 30 ni palimese en Makrónisos.

“SE KAK LIKIH KUMWAIL”

Yíaros iei imweteng laud ehu me wiawihkihda siment weitahta me tohnimweteng tohtohsang 5,000 wie sensel loale. Irail selikihdi arail uhwongada palien koperment. Sounkadehdehn Siohwa meh isimen pil mi loale. Se selikihdi at soupoupali. Mendahki e sohte mweimwei, kiht meh isimeno kin tuhpene ni rir pwehn onop Paipel. Se pil kin kaukaule alehdi Kahn Iroir kan oh se kin pein wiahda copy pwe sen doadoahngki nan at onop ko.

Rahn ehu ni at wie onohnop ni rir, soundoadoahk en imwetengo kilangkihtda oh kihsang nait pwuhk ko. Re kadarkihtla nan ohpis en kaunen imwetengo, oh se medewe me re pahn kareireila at sensel wasao. Ahpw, kaun menet nda: “Se ese ihs kumwail, oh se wauneki amwail kin tengedihong dahme kumwail kamehlele. Se ese me se kak likih kumwail. Kumwail pwurala doadoahk.” E pil kihong kiht pwukoa kan me sohte nohn apwal. Se inenen kalahngankihong Siohwa. Mendahki se mi nan imweteng, at lelepek nin duwen Kristian kei kak wahdo kaping ong Siohwa.

At lelepek pil wahdo imwila mwahu teikan. Mwurin eh tetehk at wiewia mwahu kan, emen tohnimweteng me wia professor en wahntuhkeih nempe mwekidkihda oh idek reht duwen dahme se kin kamehlele. Ni ahnsou me kiht Sounkadehde kan lapwada nan pahr 1951, e pil iangete lapwada. Mwuhr, e papidaisla nin duwen Sounkadehde men oh wiahla sounkalohk men me kin doadoahngki pali laud en eh ahnsou ong papah Siohwa.

WIEWIAHTE SOUNPEI MEN

Ngehi oh ei pwoudo, Janette

Ahpw ngehi, mwurin ei pedoisang imweteng, I pwurala rehn ei peneineio nan Karítsa. Mwuhr, I pil iangete ekei tohn ei wasao keseula Melbourne, Australia. Ih wasao me I tuhwongada oh pwoudikihda sister kaselel men me ede Janette, oh se apwalihada nait pwutak men oh serepein silimen pwe ren wia Kristian kei.

Rahnwet, I dauliher sounpar 90 oh I wiewiahte emen elder. Paliwereiet oh nehi kat kin ekei pak medekda pwehki ohla ko me I alehdi mahs, ahpw mehlel mwurin ei kin iang kalohk. Mendahki met, I koasoanehdi teng I en wiewiahte “sounpei loalopwoat emen en Krais.”​—2 Tim. 2:3.