Xuiya kampa tlen onka ijtik

¿Tlenon kijtoua Biblia itech diezmo?

¿Tlenon kijtoua Biblia itech diezmo?

Tlen Biblia kijtoua

 Yeuejkaui, toTajtsin okimijli israelitas ika nonekiya kitemakaskej diezmo. a Yejon diezmo nokuiya para noueyichiuas toTajtsin. Yejua okimijli: “Cada xipan noneki nenkixeloskej on diezmo de nochi kech kitlakitia nemotlatok” (Deuteronomio 14:22).

 Ipan Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés, kijtouaya ika israelitas nonekiya kitemakaskej diezmo. San ika, yejon Tlanauatijli yotekiuets, ika yejon, akin kichiuaj ken Cristo xok noneki kitemakaskej diezmo (Colosenses 2:13, 14). Aman, akin kichiuaj ken Cristo kitlakamatij tlen kijtoua 2 Corintios 9:7: “Cada se ma kitemaka iuentomin ken kixtia ipan iyojlo. Maka ma kixtoka tlen kitemaka, nion maka ma nomati san kichiualtiaj ma kitemaka, pampa Dios kitlajsojtla on yejuan kitemaka iuentomin ikan paktli”.

 Tlen Biblia kijtoua itech diezmo: ipan Antiguo Testamento

 Ipan Antiguo Testamento miyekpa noteneua tlajtojli diezmo. Sakin ika Jehová okinmakak tlanauatijli israelitas, miyekpa noteneua yejuin tlajtojli, san ika, achto kinmakaskia yejuin tlanauatijli, noijki yonoteneujka.

Ijkuak xionkatka Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés

 Biblia kijtoua ika Abrán (Abrahán) yejua akin kachtopa okitemakak diezmo (Génesis 14:18-20; Hebreos 7:4). Nesi ika yejon diezmo tlen okitemakak Abrán katka se tetlayokolijli tlen okimakak tekiuaj niman teopixki de Salem. Ipan Biblia xok kanaj uajnesi tla Abrahán noso ikoneuan oksejpa okitemakakej diezmo.

 Biblia noijki kijtoua ika Jacob, ixuiuj Abrahán, noijki okitemakak diezmo. Jacob okitlajtlanili toTajtsin makiteochiua niman okijli: “Nochi on tlen tinechmakas, nimitsmakas nodiezmo” (Génesis 28:20-22). Sekimej ixtlamatkej itech Biblia kijtouaj ika diezmo tlen Jacob okimakak toTajtsin katkaj yolkamej tlen okinuentlalili. San ika, maski Jacob okijto ika kitemakaskia diezmo, xokinchiualti ichanejkauan noijki makitemakakan.

Ijkuak ionkatka Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés

 Diezmo tlen kitemakayaj israelitas nokuiya teopan niman ijkon ueliya kuajli noueyichiuaya toTajtsin, ika yejon, melak nonekiya makitemakakan.

  •   Diezmo tlen konkauayaj teopan kinmakayaj itekipanojkauan toTajtsin akin ompa tekitiyaj niman xkinpiayaj tlaltin kampa ueliskiaj tokaskiaj. Ijkon panouaya imiuan levitas (Números 18:20, 21). Israelitas kinmakayaj diezmo nochimej levitas maski tla yejuamej xteopixkej katkaj, niman itech yejon tlen kiseliayaj levitas nonekiya kinmakaskej diezmo akin kema teopixkej katkaj (Números 18:26-29).

  •   Nesi ika cada xiuitl okpa notemakaya diezmo. Ijkuak ika okpa notemakaya, kinpaleuiaya akin levitas katkaj niman akin xlevitas katkaj (Deuteronomio 14:22, 23). Israelitas kikuiyaj yejuin diezmo ijkuak iluichiuayaj. Niman seki xiujtin kitekitiltiayaj para ika kinpaleuiskej akin xtlaj kinopiliayaj (Deuteronomio 14:28, 29; 26:12).

 ¿Kenon kimatiyaj kech nonekiya kitemakaskej? Nochi xiujtin, israelitas kixelouayaj 10 % itech tlen kipixkayaj (Levítico 27:30). San ika, tla kinekiyaj kitemakaskej tomin, nonekiya kitemakaskej 12 % (Levítico 27:31). Noijki nonekiya kintemakaskej inyolkauan. “De cada majtlaktli yolki” tlen kipiayaj, nonekiya se kitemakaskej (Levítico 27:32).

 Para kimatiskej kech inyolkauan kintemakaskej, israelitas yayaj kampa tsauktoyaj inyolkauan. Tlatlapouayaj niman kinkixtijtiayaj inyolkauan niman ijkuak ajsiyaj ika majtlaktli inyolkauj, kixelouayaj para yejon kitemakaskej. Tlanauatijli tlen okinmakakej kijtouaya ika xueliskia kinpatlaskiaj inyolkauan tlen kinxelojtiayaj. Noijki, xueliskia kitlaxtlauaskiaj yejon diezmo ika tomin (Levítico 27:32, 33). San ika, ijkuak ika okpa kitemakayaj diezmo, tlen kikuiyaj para iluichiuaskej, ompa kema ueliskia kitlaxtlauaskiaj ika tomin. Yejuin melak kinpaleuiaya israelitas akin uejka onneuayaj pampa ijkon xnoneki kinuikaskej inyolkauan (Deuteronomio 14:25, 26).

 ¿Kemanon kitemakayaj diezmo israelitas? Nonekiya kitemakaskej sejse xiuitl (Deuteronomio 14:22). San ika, cada chikome xiuitl israelitas noseuiayaj niman xtokayaj, ika yejon, ipan yejon xiuitl xkitemakayaj diezmo (Levítico 25:4, 5). Noijki, cada chikome xiuitl, israelitas okpa kinmakayaj seki diezmo akin xtlaj kinopiliayaj niman levitas. Se kichiuayaj ika yeyi xiuitl niman okse ika chikuasen xiuitl (Deuteronomio 14:28, 29).

 ¿Tlenon kinchiuiliayaj akin xkitemakayaj diezmo? Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés xkijtouaya tlenon nonekiya kinchiuiliskej. Israelitas kimatstoyaj ika nonekiya kitemakaskej diezmo. Nonekiya kijliskej toTajtsin ika yokitemakakaj niman kitlajtlaniliskej makinteochiua (Deuteronomio 26:12-15). Tla yakaj xijkon kichiuaya, toTajtsin kitaya kentla tla kitlachtekilijtoskia (Malaquías 3:8, 9).

 ¿Ouijtika katka notemakas diezmo? Ka, pampa akin kitemakayaj diezmo toTajtsin kinteochiuaya niman xtlaj kinpolouaya (Malaquías 3:10). San ika, ijkuak xkitemakayaj diezmo, xkuajli onkisayaj pampa Jehová xkinteochiuaya. Niman noijki, tla xkitemakayaj, teopixkej niman levitas nonekiya tekitiskej para kipiyaskej tlen ika nopanoltiskej, niman pampa ijkon kichiuayaj, xueliyaj kinpaleuiayaj israelitas kuajli makiueyichiuakan toTajtsin.

 Tlen Biblia kijtoua itech diezmo: ipan Nuevo Testamento

 Ijkuak nikan nemiya Jesús, ok notemakaya diezmo. San ika, ijkuak omik, xok ononek notemakas diezmo.

Ijkuak nikan nemiya Jesús

 Ipan Biblia, kampa miyekej kixmatij ken Nuevo Testamento, kijtoua ika ijkuak Jesús nikan nemiya, israelitas ok kitlaxtlauayaj diezmo. Jesús kimatstoya ika nonekiya kitlaxtlauaskej. San ika, okimijli akin tlayekanayaj ipan tlaneltokiltin ika xkuajli tlen kichiuayaj pampa kimijliayaj israelitas kenon nonekiya kitemakaskej diezmo, san ika, xkichiuayaj tlen más nonekiya. Yejua okimijli: “Xnemouikaj ikan melajkanemilistli, nion ikan teiknelilistli niman xnochipa nenkichiuaj on tlen Dios tlamandaroua” (Mateo 23:23).

Ijkuak yokimiktijkaj Jesús

 Tlanauatijli tlen okimakakej Moisés kipiaya se “tlanauatijli para kiseliskej intech on tlakamej on diezmo” (Hebreos 7:5, 18). San ika, ijkuak Jesús omik, otekiuets yejon tlanauatijli, ika yejon, xok ononek notlaxtlauas diezmo (Efesios 2:13-15; Colosenses 2:13, 14).

a Ijkuak Biblia kiteneua diezmo, kijtosneki ika itech tlen kitlani yakaj, noneki kixelos diez porciento niman yejon kitemakas para kiueyichiuas toTajtsin (Diccionario Bíblico Eerdmans, 2016, página 485).