Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

ITECH TLEN TLAJTOUA IXPAN | IJKUAK MIKI AKIN TIKTLASOJTLAJ

Xkinyolchikaua akin noyolkokouaj

Xkinyolchikaua akin noyolkokouaj

¿Kanaj kemantika otimomachili ika xtikmati kenon tikyolchikauas yakaj akin omik se akin kitlasojtla? Kemantika kanaj xtikmati tlenon tikijtos noso tikchiuas, kuakon xtlaj tikijtoua niman xtlaj tikchiua. San ika, kema onka tlen tepaleui tlen uelis tikchiuaskej.

Miyekpa, san tlen melak noneki ompa tinemis niman tikijtos ika noijki timoyolkokoua. Oksekan, kiteititiaj ika najmanaj ipampa se, tla kimakitskiaj ika kitlajpalouaj noso kinapalouaj. Tla akin noyolkokoua kineki mitsijlis itlaj, noneki xkaki niman xkititi ika tikasikamati. Noijki melak kuajli yeskia tla tikchiua itlaj ipampa ichanejkauan, kanaj uelis tikchiuas se tekitl tlen xueli kichiua akin noyolkokoua, ken tikchijchiuas tlakuajli, tikintlajpiyas ikoneuan. Noso tla noneki, uelis titlapaleuis itech ken notokas akin omik. Yejon uelis melak kuajli yes xijkon ken miyek tlajtoltin tikijtos.

Ijkuak yopanok seki tonajli, kanaj tiknekis titlajtos itech akin yomik, kanaj uelis tikteneuas seki ikualneskayouan noso tlen kualtsin tikilnamiki itech. Yejuin kanaj uelis kichiuas mauetska akin noyolkokoua. Se neskayotl, Pam, akin omik iueuentsin, tlen ikipiya chikuasen xiuitl ika omik, kijtoua: “Sekimej nechijlia tlen kuajli okichiuj noueuentsin tlen nejua xkeman onikmat niman yejon kichiuaj kuajli maninomachili”.

Ixtlamatkej kijtouaj ika melak kinpaleuiyaj akin noyolkokouaj ijkuak kemach miki se inchanejkauj. San ika, akin imiuan nouikaj nimantsin kilkauaj tlen kinpoloua akin noyolkokouaj ijkuak peuaj kichiuaj itlaj okse. Ika yejon, xmochikaua ika tikonnotsas noso tikontlajpalos akin iuan timouika sakin tla yopanok ika yomik ichanejkauj. * Miyekej akin noyolkokouaj melak kitlasojkamatij pampa peua kuajli nomachiliaj itech tlen kinyolkokouayaj.

Xtlanemili itech Kaori, se ichpochtli chanej Japón. Yejua melak onoyolkoko ijkuak omik inan niman se xiuitl iuan yeyi metstli sakin omik ikniuj. Yejua nochipa okipaleuijkej akin kuajli imiuan nouikaya. Ritsuko akin kitlantiaya ika miyek xiujtin okinek iuan nouikas Kaori. Yejua kijtoua: “Nejua xnechpaktiaya yejon. Xniknekiya yakaj makikuili tlen kimelaua nonan. Niknemilia ika yejon xakaj uelis kichiuas. San ika, pampa ken Ritsuko nouikaya nouan, opeuj kuajli ninomachilia iuan. Nochi semanas tiayaj tontenojnotsayaj san sekan niman tiayaj ipan tlanechikoltin san sekan. Yejua nechnotsaya iuan manikoni té, nechuajkuiliaya tlakuajli, nechijkuilouiliaya cartas niman tarjetas miyekpa. Melak onechpaleui pampa kuajli ken tlanemiliaya Ritsuko”.

Yopanok 12 xiuitl ika omik inan Kaori. Aman yejua niman iueuentsin tekitij kentla precursores. Kaori kijtoua: “Ritsuko ok najmana nopampa. Ijkuak oksejpa niauj nochan, nochipa nikontlajpaloua niman melak nechpaktia ika kuajli iuan ninouika”.

Okse neskayotl akin noijki okiseli nochipa tlapaleuilistli, itoka Poli. Yejua iteixpantijkauj Jehová niman chanti Chipre. Yejua kipiaya iueuentsin akin itoka katka Sozos, akin melak okinmakak se kuajli neskayotl ijkuak kinnotsaya ipan inchan iknomej niman siuakaualtin imiuan mapanokan niman matlakuakan (Santiago 1:27). Teyolkoko tikijtoskej, ika ijkuak kipiaya 53 xiuitl omik ipampa kokolistli itoka tumor cerebral. Poli kijtoua: “Nejua onikpolo noueuentsin akin iuan yoninenka 33 xiuitl”.

Xtejtemo kenon uelis tikinpaleuis akin noyolkokouaj pampa omik inchanejkauj

Sakin ijkuak yokitokakej iueuentsin Poli, yejua iuan ikoneuj Daniel akin kipiaya 15 xiuitl oyajkej ipan se tlanechikojli tlen onka Canadá. Ompa, opeuj nosentlaliaj iuan tokniuan ipan yejon tlanechikojli. Poli kijtoua: “Ipan yenkuik tlanechikojli akin opeuj nouikaj touan xkimatiyaj tlen ouijtika yotipanokaj. San ika, maski xkimatiyaj, xonoteltijkej ika technotsaj niman ika techyolchikauaj ika kualtsin intlajtol niman intlapaleuilis. Melak niktlasojkamati yejon tlapaleuilistli tlen okiseli nokoneuj ijkuak melak kipolouaya itaj. Akin tlayekanayaj ipan tlanechikojli melak onajmankej ipampa Daniel. Se itech yejuamej okitak ika Daniel makipiya akin iuan nouikas noso kinotsayaj ijkuak yauej onnauiltiaj”. Ipan yejuin tonajli, Poli iuan ikoneuj Daniel kuajli nemi.

Kuajli nesi ika onka miyek kenon uelis tikinpaleuiskej niman tikinyolseuiskej akin noyolkokouaj pampa akin inchanejkauj akin okipolojkej. Biblia noijki techyolchikaua ika se kualtsin tlamachialistli ika tlayekapan.

^ párr. 6 Sekimej kijkuilouaj tlen tonajli omik se niman ijkon kilnamikiskej kemanon nonekis konyolchikauaskej niman kiyolseuiskej akin omik ichanejkauj, kanaj nisiuj itech tonajli ijkuak omik.