Xikita nochi

¿Axkan tlen kijtoaj akinmej tlapajtiaj uan kitekitiltiaj estli?

¿Axkan tlen kijtoaj akinmej tlapajtiaj uan kitekitiltiaj estli?

Yikipia miak xiuitl tlatlajtoaj intech iTlaixpantijkauan Jehová pampa yejuan amo kiseliaj ma kintlalilikan estli. Amo kiseliaj pampa kinnauatia Biblia ma kimoxikoltikan estli, maski kixnamiki tlen mokuayejyekoaj akinmej tlapajtiaj pampa kineltokaj uelis moouijtilis inyolilis akinmej kinpajtiaj (Hechos 15:29).

Pero pampa okachi yimiakej akinmej kuali tlapajtiaj kiyekijtoaj tleka okachi kuali ma kichiuas okseki tlamantli kanin amo monekis kintlaliliskej estli akinmej kinpajtiaj.

Revista Stanford Medicine Magazine tlen omochijchi itech primavera itech xiuitl 2013, tlen okijkuilo Escuela de Medicina de la Universidad de Stanford (Estados Unidos), okijto seki tlamantli miak ipati itech estli. Se tlamachtil tlen itoka “Against the Flow—What’s Behind the Decline in Blood Transfusions?” (Ayakmo ijkon mochiua. ¿Tleka ayakmo miakej kintlaliliaj estli?). Sarah C. P. Williams, akin okijkuilo non tlamachtil, okijto: “Itech nin majtlaktli xiuitl tlen yopanok, pampa okachi tlatemoaj yokitakej itech miakej hospitales tlen katej itech nochi Tlaltikpak sapanoa kitekitiltiaj estli uan sapanoa miak kintlaliliaj akinmej kinpajtiaj ijkuak kichiuaj se operación uan noijki okachi satepan”.

Itech nin revista noijki kijtoa tlen okijto Patricia Ford, akin okitlali uan kiyekana Centro de Medicina y Cirugía sin sangre del Hospital de Pensilvania (Estados Unidos). Nin siuatl okijto: “Miakej akinmej tlapajtiaj kineltokaj mikis tla ikaj amo kipiaj miak estli noso san estli uelis kinpaleuis ma yoltokan. [...] Maski ualeua melauak moneki ma kipiakan estli, a amo nochipa ijkon panoa”.

Nin siuatl Ford, akin tlapajtia, kinpajtia kanaj 700 iTlaixpantijkauan Jehová sejse xiuitl, okijto: “Miakej akinmej tlapajtiaj tlen inmiuan onimotlapoui achto okineltokaya mikiskej tlan amo kintlaliliaj estli akinmej kinpajtiaj, non itlaj tlen amo melauak. Uan ne noijki ijkon onikneltokaya. Pero san niman onimomachti seki tlamantli tlen amo okachi oui se kichiuas pampa kuali nitepajtis”.

Itech metstli agosto, xiuitl 2012, revista Archives of Internal Medicine okijto seki tlamantli tlen okitakej tlen opanok itech veintiocho xiuitl itech se hospital kanin okinchiuilijkej se operación itech inyolo tlaltikpaktlakamej. ITlaixpantijkauan Jehová okachi san niman opajtikej uan amo ken akinmej okintlalilijkej estli. Amo okachi omoouijtilijkej itech hospital uan okachi kuali omokajkej, uan veinte xiuitl satepan okachi kuali okatkaj amo ken akinmej okintlalilijkej estli.

Itech se tlamachtil tlen kipia The Wall Street Journal tlen omochijchi itech tonal 8, metstli abril, xiuitl 2013, okijto: “Ijkuak amo kitekitiltiaj estli ijkuak kichiuaj se operación —ieso se tlaltikpaktlakatl— okachi kinpaleuia akinmej amo kinekij ma kintlalilikan estli pampa kipiaj se tlaneltokilistli. Axkan, itech miakej hospitales ijkon kichijtokej. [...] Akinmej kichiuaj operaciones uan amo kitekitiltiaj estli kijtoaj ijkon amo okachi patio kitlaxtlauaj pampa kikouaskej estli, kitlatiskej, uan kitaskej kox itlaj kipia. Noijki ijkon amo kinmajsij se kokolistli pampa okintlalilijkej estli nion amo moouijtiliaj itech hospital.”

Ik non, amo techtlajtlachialtiaj ijkuak Joaquín Casanova, akin tlayekanaj itech Hospital de Manises (Valencia, España), okijto: “Kuali mota ken okachi tlapaleuia ijkuak ijkon kichiuaj se operación. Achto, akin mopajtijtok okachi san niman pajti, pampa kichiuaj seki tlamantli tlen kichiua san niman ma pajti uan amo uejka ma yeto itech hospital, uan noijki amo okachi moouijtilia itech hospital ken akinmej kintlaliliaj estli”. Uan Robert Lorenz, aki tlayekanaj itech Clínica de Clevenland (Estados Unidos), okijto: “Maski tikitaj okachi tikpaleuiaj ijkuak ikaj tiktlaliliaj estli, satepan san okachi kikojkoa”.

a Pampa okachi tikmatis ken kitaj estli iTlaixpantijkauan Jehová, xikita nin tlamachtil “¿Tleka amo kimotlaliliaj estli?”.