Xikita nochi

Tlen kiualika

Itech altepetl Nínive okatkaj uejueyij kalmej.

¿Otikmatiaya?

¿Otikmatiaya?

¿Tlen okipanok altepetl Nínive ijkuak ayakmo okatka Jonás?

KANAJ itech xiuitl 670, altepetl Asiria otlanauatiaya uan noijki okachi oueyititoka itech miakej altepemej. Itech internet Museo Británico okijto Asiria “otlanauatiaya Chipre tlen okatka oeste uan hasta Irán tlen okatka este, seki xiuitl satepan opejki tlanauatia hasta altepetl Egipto”. Ialtepe Asiria, Nínive okatka okachi ueyi uan amo ken okseki altepemej. Okipiaya kualtsin xochitlali, ikaluan tekiua okatkaj kualtsitsintin uan okipiayaj uejueyij kalmej kanin okinpiayaj amochmej. Kanin okatka altepetl Nínive, okajsikej seki tlamantli itech tepamitl tlen kiteititia ken Asurbanipal uan oksekimej tekiuajkej okijtouayaj okatkaj “tekiua itech nochi tlaltikpak”. Ijkuakon Asiria uan Nínive omotaya amikaj uelis kintlaniliskia.

San ialtepe Asiria otlanauatiaya itech miak altepemej.

Pero ijkuak Asiria oueyititoka, profeta Sofonías okijto tlen Jehová kichiuiliskia non altepetl, ye okijto: “Kipojpolos Asiria. Kichiuas amikaj ma chanti Nínive uan ompa kichiuas sapanoua ma tlauaki”. Noijki okse profeta tlen omotokayotiaya Nahúm, okijto: “¡Xikmoaxkatikan plata! ¡Xikmoaxkatikan oro! [...] ¡Okixixinijkej altepetl, amikaj chanti uan tlauaki! [...] San akin mitsitas, cholos uan kijtos: ‘¡Yokixixinijkej Nínive!’” (Sof. 2:13; Nah. 2:9, 10; 3:7). Ijkuak okikakej nonmej profecías akinmej ompa ochantiayaj xamo omotlajtlanijkej: “¿Melauak ijkon panoskia? ¿Uelis ikaj kitlanilis altepetl Asiria maski ueyititok?”. Xamo amo okineltokayaj ijkon kipanoskia non altepetl.

Ayakmo ikaj ochantik itech altepetl Nínive.

Pero omochi tlen amo okineltokayaj, ijkuak ayamo opoliuiaya miak para ajsiskia xiuitl 600 achto itech xiuitl se, babilonios uan medos okimoaxkatijkej altepetl Asiria. Satepan ayakmo ikaj ochantiaya altepetl Nínive uan ayakmo ikaj okilnamikiaya. Museo de Arte Metropolitano tlen kajki Nueva York itech se amatlajkuilol okijto altepetl “Nínive otlaltokak uan okilnamikiayaj porque san ijkuilitok itech Biblia”. Biblical Archaeology Society Online Archive kijtoua ijkuak opejki siglo diecinueve “amikaj okimatiaya kox okatka ialtepe Asiria”. Pero itech 1845 se arqueólogo tlen itoka Austen Henry Layard opejki tlachkua uan okajsik ken okatka altepetl Nínive. Tlen okajsik okiteititi non altepetl okatka sapanoua kualtsin.

Profecías tlen omochijkej itech altepetl Nínive techpaleuia okachi ma tikneltokakan melauak mochiuaskej profecías kanin ijkuilitok toTajtsin Dios kinmixpolos nochtin tekiuajkej (Dan. 2:44; Apoc. 19:15, 19-21).