Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

¿Tikonmatia?

¿Tikonmatia?

¿Kitemouaya Jesús teyolxokolis keman ika tajtoj “itskuintsitsin”?

Tamachijchiuj griego oso romano tein kinextia se siuapiltsin iuan se itskuintsin (kichijchiujkej kemej itech yekinika siglo a.i.t. hasta ojpatika siglo i.t.)

Se tonal, keman Jesús amo moajsia itech talmej tein pouij Israel, ta itech se xolal tein iaxka Roma tein pouia Siria, se siuat akin katka griega kitajtanito maj kipaleui. Jesús kinankilij ika se tamachtilis kampa kijtoj ke akin amo judíos tamatiaj kemej “itskuintsitsin”. Tanauatil tein Dios kimakak Moisés kijtouaya ke itskuimej katkaj tapialmej pitsotikej oso amo chipaujkej (Levítico 11:27). Sayoj ke, ¿kitemouaya Jesús kiyolxokolis nejon siuat akin katka griega uan akin amo katkaj judíos?

Amo. Kemej Jesús kinmelauilij imomachtijkauan, itech nejon tonalmej okachi kitemouaya kinpaleuis akin katkaj judíos. Yejua ika kiluij siuat akin katka griega: “Amo kualtia ma nikinkuili in takualis den koneme judíos uan ma nikinmaka in itskuintsitsin” (Mateo 15:21-26; Marcos 7:26). Ompa Grecia uan Roma, itskuinti katka se tapial tein semi kitasojtayaj tein nemia iuan kalyetouanij uan mauiltiaya iniuan konemej. Yejua ika tajtol “itskuintsitsin” kinextiaya ke kuali kinitayaj uan ke kintasojtayaj. Siuat akin katka griega kuali kiajsikamatik itajtoluan Jesús, yejua ika kinankilij: “Maski tejuan keme yeskia itskuintsitsin, pero timotaololouiliaj mesajtampa uan tikuaj nochi den tepeui, [...] den kitenkajkauaj in patrones”. Jesús kuali ika tajtoj nejon siuat porin takuaujtamatik uan kipajtij isiuapil (Mateo 15:27, 28).

¿Keyej kijtoj Pablo maj mochiakan seki tonalmej achto ke kinejnemiltiskiaj barco?

Taixkopin tein kinextia se barco tein kiuika miak taman (yekinika siglo i.t.)

Barco tein yaya Italia kampa moajsia Pablo se imomachtijkauj Jesús moixnamikik ika se chikauak kiouaejekat. Keman barco motsakuilij ueyiatenoj, Pablo kijtoj maj mochiakan seki tonalmej achto ke oksepa kinejnemiltiskiaj (Hechos 27:9-12). ¿Keyej?

Ne uejkauj, akin kinejnemiltiayaj barcos kuali kimatiaj ke katka tamouilil se kinejnemiltis barco ompa ueyiat Mediterráneo keman tel taseseya. Kemej itajkotian metsti noviembre uan metsti marzo amo semi ueliskiaj kinejnemiltiskej barcos. Sayoj ke barco kampa yaskia Pablo kinejnemiltiskiaj itech metsti septiembre oso octubre. Itech iamatajkuilol Compendio de técnica militar, tajkuilojkej romano Flavio Vegecio akin nemik itech naujpatika siglo kimelauak kemanian ueliskiaj kinejnemiltiskej barcos ompa ueyiat Mediterráneo: “Seki metsti kuali ueliskiaj kinejnemiltiskej, okseki amo semi uan itech okseki metsti senkis amo”. Vegecio kijtouaya ke kemej itech tonal 27 metsti mayo uan hasta itech tonal 14 metsti septiembre, ueliskiaj kuali kinejnemiltiskej barcos uan ke yeskia tamouilil kinejnemiltiskej kemej itech tonal 15 metsti septiembre hasta tonal 11 metsti noviembre uan itech tonal 11 metsti marzo hasta tonal 26 metsti mayo. Senkis tikmatij ke Pablo, akin yajtinemia itech miak altepemej, kuali kimatia nejon. Akin kinejnemiltiaya barco uan akin iaxka katka xa no kimatiaj, sayoj ke amo kikakkej Pablo. Yejua ika barco pankalakik itech ueyiat (Hechos 27:13-44).