Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

Praslin (Seychelles), kampa Gordon akin kinixyekanaya tateuianij kiajsik ixochital Edén itech xiuit 1881

Se xochital nikan taltikpak. ¿Yekmelauj mochiuas oso se tetapouilis?

Se xochital nikan taltikpak. ¿Yekmelauj mochiuas oso se tetapouilis?

¡Se xochital! Keman motematiltia kampa uelis se paxalotiuj kichiua maj tiknekikan tiyaskej kampa takualtsinkan kampa kuali timomachiliskej uan amo tikelnamikiskej tein techtekipachoua. Sayoj ke tinochin tikmatij ke ijkuak timokepaskej, tokalijtik, kisentokas techtekipachos tokuejmoluan.

Maski ijkon, keman tikakij tajtol xochital semi techyolpaktia. Uan timotajtaniaj: “¿Sayoj se taman tein kualtsin tein tiknemiliaj? ¿Keyej semi techyolnotsa? ¿Mochiuas se tonal?”.

SE TANEMILIL TEIN KIPIAJ MIAK XOLALMEJ

Ne uejkauj uan hasta axkan tel miakej kinyolnotsani se xochital. Miakej keman kimatkej ke Biblia ika tajtoua “se xochital itech Edén kampa ika tonalkisayampa” kitemojkej kimatiskej. ¿Keyej tel kualtsin katka nejon xochital? Tajkuilol kijtoua: “Jiova Dios kichiuak maj moskaltiani nikan taltikpak nochi tataman koujmej tel kualtsitsin, uan itakilo kuali se kimajseuaskia”. Ompa katka tel takualtsinkan uan tein okachi kualtsin katka yejua “kouit tein kiixnextia nemilis” tein moajsia tatajkoyampa itech xochital (Génesis 2:8, 9).

Uan no, amatajkuilol Génesis ika tajtoua naui ueyiamej tein kisayaj itech xochital. Omen hasta axkan kisentokaj moixmatij kemej: Tigris (oso Hiddekel) uan Éufrates (Génesis 2:10-14). Nejin ueyiamej kipanauiaj Irak, tein pouik itech uejkauj altepet Persia uan tamitij itech ueyiat golfo Pérsico.

Yejua ika, amo tikmoujkaitaj maj akin nemij ompa Persia taneltokakan itech se xochital. Se alfombra tein kichijchiujkej persas itech siglo dieciséis, tein moajsi itech Museo de Arte de Filadelfia (Pensilvania, Estados Unidos), kinextia se xochital tein kiyoualojtok koujmej uan xochimej. Tein moita itech alfombra kinextia kualtsin xochital Edén tein ika tajtoua Biblia. Tein melauj, tajtol xochital ualeujtok itech se uejkauj tajtol tein kikuiaj persas tein kijtosneki “xochital tein youaliujtok”.

Tein melauj, miak xolalmej uan akin tajtouaj tataman tajtolmej kitetapouiaj seki taman ika xochital. Ijkon kemej momoyaujkej taltikpakneminij itech semanauak taltikpak, no momoyauak tein kijtouayaj ika xochital Edén uan ijkon kemej panokej xiujmej miak xolalmej no peujkej taneltokaj itech se xochital. Hasta axkan, miakej keman ika tajtouaj kampa takualtsinkan kikuij tajtol xochital.

KITEMOUAJ XOCHITAL

Moajsikej seki tatemouanij akin kijtojkej ke kiajsikaj xochital tein poliuik. Itech xiuit 1881, keman Charles Gordon akin kayot Bretaña akin kinixyekanaya tateuianij yajka itech xolal Seychelles tein moajsi tatajko ueyiat, semi kimoujkaitak ikualtsinyo tal tamanis tein moixmati kemej Mai, tein axkan semi kiyekpiaj, yejua ika kitokaytij xochital Edén. Kemej itech xiuit 1492, Cristóbal Colón akin kayot Italia kineltokak ke kiajsitoyaya xochital Edén keman ajsito itech xolal La Española, tein axkan pouij ompa República Dominicana uan Haití.

Amatajkuilol Mapping Paradise ika tajtoua panoua 190 mapas tein mochijchiujkej ne uejkauj, ompa miakkan ixnesij Adán uan Eva itech xochital Edén. Semej nejon mapas semi taman, mokixtij itech se amatajkuilol tein moixmati kemej Beato de Liébana tein uejkaujkayot kemej 800 xiujmej. Ikuapan kipia se rectángulo tein tsikitsin uan itajkotian moajsi xochital, kampa kisaj naui ueyiamej: Tigris, Éufrates, Pisón uan Guihón tein youij naujkan itech taltikpak. Moneltoka ke nejin kiixnextia itamachtilisuan Jesús tein momoyauak noyampa taltikpak. Nejin kinextia ke maski amo momati kani moajsia xochital Edén, kisentoka teyolnotsa.

Tajkuilojkej John Milton, akin kayot Inglaterra uan nemik kemej 400 xiujmej achto, semi moixmatik keman kijkuiloj El Paraíso perdido, kikixtij itech tein kijtoua Génesis kampa ika tajtoua tajtakol tein kichiuak Adán uan keman kikalankixtijkej Edén. Itech iamatajkuilol, Milton kinextij netenkaualis tein kijtoua ke ueliskia tinemiskej nochipaya nikan taltikpak. Yejua kijkuiloj: “Ijkuak nochi taltikpak mochiuas se xochital”. Satepan, kijkuiloj ojpatika taxelol, El Paraíso recobrado.

SE YANKUIK TANEMILIL

Tein melauj, tinochin nochipa techyolnotsani xochital tein poliuik. Komo ijkon, ¿keyej miakej amo kinekijok ika tajtoskej? Porin kemej kimelaua Mapping Paradise, “teólogos [...] amo kinekij ika tajtoskej kani moajsia xochital”.

Miak taneltokalismej tamachtiaj ke tinemitiuij ompa iluikak, amo itech se xochital nikan taltikpak. Sayoj ke, Biblia kijtoua itech Salmo 37:29: “Akin yolmelaujkej ininaxkatis taltikpak uan ompa nemiskej nochipaya”. Kemej axkan taltikpak amo se xochital, ¿uelis tikchiaskej maj mochiua nejon tajtolmej?

TALTIKPAK MOCHIUAS SE XOCHITAL

Jiova Dios, akin kichijchiuak xochital Edén, motenkauak ke oksepa moajsiskia xochital tein poliuik. ¿Keniuj kichiuas? Xikonelnamiki tein Jesús techmachtij maj timotataujtikan: “Maj uiki motekiuajyo. Maj mochiua motanejnekilis, kemej iluikak, no ijkon nikan taltikpak” (Mateo 6:10TNM). Nejon Tekiuajyot se taixyekanalis tein moajsi imako Jesucristo uan kinixpatas nochin taltikpaktekiuajyomej (Daniel 2:44). Uan no, kichiuas maj taltikpak mochiua se xochital ijkon kemej Dios kinekia.

Ne uejkauj, Isaías se itanauatijkauj Dios kiluij maj kijkuilo keniuj yeskia xochital tein Dios motenkaua kichiuas, kampa amo onkasok nochi tein axkan techtajyouiltia (Isaías 11:6-9; 35:5-7; 65:21-23). Xikonixtajtolti nejon textos itech moBiblia; amo semi tionuejkauas. Tionyolseuis tikonmatis tein Dios motenkaua kinmakas akin kitakamatij. Akin ompa nemiskej yolpakiskej itech se xochital uan kipiaskej itatiochiualis Dios, ome taman tein Adán kipoloj (Apocalipsis [Revelación] 21:3).

¿Keyej uelis titakuaujtamatiskej ke taltikpak yekmelauj mochiuas se xochital? Porin Biblia techiluia: “Iluikak iaxka Jiova, sayoj ke taltikpak kinmaktilij ininkoneuan taltikpakneminij”. Uan no, porin nejon netenkaualis kichiua Dios uan yejuatsin “amo tekajkayaua” (Salmo 115:16; Tito 1:2). Senkis tikmatij, ke tein mochiuas satepan yeski tel kualtsin ijkon kemej kijtoua Biblia: nemilis nochipaya itech xochital.