Ir al contenido

¿Kenijkatsa kiitaj Jehová itlajtoltemakauaj escuela?

¿Kenijkatsa kiitaj Jehová itlajtoltemakauaj escuela?

 Jehová itlajtoltemakauaj moyakanaj ika tlen kiijtoua Biblia uan kiampa kiitaj tlaj momachtisej. Sejse tlen inijuantij kuali moiljuiaj kenijkatsa kichiuasej tlen kiijtoua Biblia, kej nika tikitasej. a

 Techpaleuia kema timomachtiaj escuela

 Kema timomachtiaj escuela techpaleuia ma tijpiakaj tlalnamikilistli uan Biblia kiijtoua tlauel kuali tlaj tijpiasej tlalnamikilistli (Proverbios 2:10, 11; 3:21, 22). Nojkia, Jesús kiniljuik itokilijkauaj ma kinmachtikaj sekinok tlen ya kinmachtijtoya (Mateo 28:19, 20). Yeka tikiniljuiaj uan tikinpaleuiaj nochi katli itstokej ipan toreligión kuali ma momachtikaj, ma kiyekokaj kuali tlapouasej, kuali tlajkuilosej uan kuali ma kinnojnotsakaj sekinok, b uan nojkia ma kiixmatikaj sekinok religiones uan tlen momajtokej kichiuaj (1 Corintios 9:20-22; 1 Timoteo 4:13).

 Tlanauatianij tlauel kinekij maseualmej ma momachtikaj, yeka kitlalijtokej se tlanauatili kampa kiijtoua moneki momachtisej primaria uan secundaria. Tojuantij tijneltokaj ni tlanauatili, yeka tijchiuaj tlen nika kiijtoua: “Xikinneltokakaj tekiuejmej tlen gobierno” (Romanos 13:1). Nojkia, tikiniljuiaj telpokamej kuali ma momachtikaj uan ma kichiuakaj nochi tekitl tlen kinmakaj. c Kej Biblia kiijtoua: “Nochi tlen inkichiuaj, xijchiuakaj ika nochi inmoyolo, xikilnamikikaj inkitekipanouaj toTeko uan amo ximoiljuikaj inkitekipanouaj se tlakatl” (Colosenses 3:23, Nueva Biblia de los Hispanos).

 Tlaj timomachtiaj uelis techpaleuis ma tijpiakaj tlen ika tikinpanoltisej tochampoyouaj. Biblia kiijtoua: “Intla se axkineki kimakas itata, o inana, o sekinok ichampoyouaj tlen kimonekilia, uajka ika ya nopa kiijtoua ayok kineltoka toTeko. Uan kichijtok más fiero kej se tlakatl tlen axkema kineltokatok toTeko” (1 Timoteo 5:8). Tlaj timomachtisej uelis techpaleuis ma tijpiakaj tlen ika tikinpanoltisej tochampoyouaj kej kiijtoua Biblia. Nopa The World Book Encyclopedia, kiijtoua kema se akajya yaui escuela “kimachtiaj kuali ma tekiti”. Katli momachtijtok uan kuali kichiua se tlamantli, uelis nima kipantis se tekitl uan uejkauas kitekimakatosej, kiampa uelis kinpanoltis ichampoyouaj. Uan se akajya katli amo momachtijtok amo uelis kichiuas nopa (Proverbios 22:29).

 Tetajmej nojkia kinextiaj kinmokuitlauiaj ininkoneuaj kema kinmachtiaj kenijkatsa uelis kuali itstosej kema ya moskaltijtosej, uan tlaj yasej escuela tlauel kinpaleuis teipa (2 Corintios 12:14). Yeka tikiniljuiaj tetajmej ma kinkalakikaj ininkoneuaj escuela, maske eli ouij, moneki tlaxtlauasej, uan maske kampa euaj amo momajtokej momachtiaj. d Nojkia tikiniljuiaj tetajmej kenijkatsa uelis kinpaleuisej ininkoneuaj kema momachtiaj. e

 Moneki tikitasej kenke tijnekij timomachtisej

 Kuali timoiljuiaj kanke timomachtisej. Biblia kiijtoua: “Se tlen uiuitik nimantsi kineltoka nochi tlen iuampoyouaj kiiljuiaj ma kichiua, pero se tlakatl tlen tlalnamiki moiljuia intla kuali para kichiuas se tlamantli o axtle” (Proverbios 14:15). Timoyakanaj ika ni texto kema tijtlapejpeniaj tlaj nojua timomachtisej kema ya tijtlamiltisej secundaria, yeka tikitaj keski tlainamaj ipan se keski escuelas uan tlaj nelia techpaleuis. Kemantika sekij kitlapejpeniaj escuelas kampa amo miak xiuitl tlamachtiaj uan kampa uelis kiyekosej tlamantli tlen kinpaleuis.

 Tlen Biblia tlamachtia eli tlauel ipati uan amo kej tlen tlamachtiaj escuela. Tlen Biblia tlamachtia techpaleuia ma tikixmatikaj toTeotsij uan nopa techpaleuis ma timomanauikaj, uan ipan escuela amo tlamachtiaj nopa (Juan 17:3). Biblia techmachtia kuali ma timonejnemiltikaj, yeka se akajya “kimatis tetlajtolsenkauas xitlauak, uan kimatis tlen melauak, uan tlen nelia kuali para kichiuas. Kena, tijmatis kejatsa uelis tijtlapejpenis nopa ojtli tlen más kuali” (Proverbios 2:9). Maske tlen apóstol Pablo momachtik nama tikitaskiaj kej momachtijtoskia universidad, ya kiijtok: “Nijneki nikixmatis Jesucristo, noueyiTeko, uan san ya nopa nikita para ueyi ipati” (Filipenses 3:8; Hechos 22:3). Ipan ni tonali, nojkia itstokej miakej toikniuaj katli tlauel momachtijtokej uan kiitstokej tlen tlamachtia Biblia san ya nopa tlauel ipati. f

Tlen Biblia tlamachtia techpaleuia kuali ma timonejnemiltikaj.

 Kema tlauel timomachtis kichiuas ayokmo kuali ximonejnemilti uan ayokmo xitlaneltoka

 Se texto kiijtoua: “Se tlakatl tlen tlalnamiki nimantsi momaka cuenta intla mauilili kampa yaui uan axpano” (Proverbios 22:3). Jehová itlajtoltemakauaj kimatij tlaj yasej universidad o ipan sekinok escuelas kampa tlauel momachtiaj, uelis kichiuas ayokmo kuali ma monejnemiltikaj yon ayokmo kuali ma tlaneltokakaj. Yeka miakej Jehová itlajtoltemakauaj amo yauij momachtiaj nopaya, yon tetajmej amo kiniljuiaj ininkoneuaj ma yakaj momachtitij, pampa kimatij ipan nopa escuelas kinmachtiaj ma kineltokakaj tlen amo nelia, kej ni tlamantli:

  •   Tomij kichiuas xiyolpaki uan kuali xiitsto

     Miakej kiijtouaj katli tlauel momachtiaj uelis nima kipantisej se tekitl kampa kuali kintlaxtlauisej. Nopa kichiua miakej telpokamej ma kinekikaj momachtisej ipan universidad. Sekij moiljuiaj tlaj kipiasej miak tomij yolpakisej uan kuali itstosej, maske kiampa moiljuiaj, Biblia kiijtoua amo techpaleuis tlaj kiampa timoiljuisej (Eclesiastés 5:10). Biblia nojkia tlamachtia, “miak tlamantli tlajtlakoli peua kema se tlakatl kiiknelia tomij uan mojmostla kineki kipias más. Sekij tlen tlauel kinekiyayaj tomij ya kikajtejtokej kineltokaj toTeko” (1 Timoteo 6:10). Yeka, Jehová itlajtoltemakauaj tijchiuaj kampeka amo tijneltokasej tlen kiijtouaj uan amo tlauel tijnekisej miak tomij (Mateo 13:22).

  •   Tlaj tlauel timomachtis kichiuas kuali ma mitsitakaj

     Nika Gilauri katli elki achtoui político ipan Georgia, kiijtok tlake moiljuiaj maseualmej tlen ialtepe: “Ipan Georgia, kinchiualtiaj telpokamej ma momachtikaj ipan universidad pampa moiljuiaj kiampa sekinok kuali kinitasej”. Uan nojkia kiijtok, uejkajkia “telpokamej katli amo yauiyayaj universidad, kinpinaualtiyayaj ininchampoyouaj”. g Biblia tlamachtia seyok tlamantli, nopaya kiijtoua amo ma tijnekikaj tlauel tipankisasej. Uejkajki katli tlayakanayayaj ipan religión tlauel kinekiyayaj sekinok ma kintlepanitakaj, yeka Jesús kiniljuik: “¿Kejatsa uelis innechneltokasej? San inkitemouaj para inmouampoyouaj ma inmechtlepanitakaj” (Juan 5:44). Universidad uelis kichiuas telpokamej ma moueyimatikaj uan toTeotsij amo kipaktia kema se akajya moueyimati (Proverbios 6:16, 17; 1 Pedro 5:5).

  •   Sejse moneki kitlapejpenis tlake kuali uan tlake amo

     Jehová itlajtoltemakauaj kichiuaj kampeka moiljuisej kej toTeotsij, yeka kiitaj tlake kipaktia uan tlake amo (Isaías 5:20). Se tlamachtili tlen moijkuilok ipan se pilamochtsi kiijtoua miakej telpokamej katli momachtiaj ipan universidad, kintetsopaj uan “yeka kema kitlapejpeniaj kichiuasej se tlamantli ayokmo moyakanaj ika tlen moiljuijtoyaj kuali o axkuali”. h Tlen kiijtok nopa pilamochtsi elis sanse ika tlen Biblia kiijtoua: “Intla se kuali tlakatl nemi ika fiero tlakamej, kiijtlakosej nopa kuali tlen kinekiyaya kichiuas” (1 Corintios 15:33). Ipan universidad kichiuaj tlen toTeotsij amo kipaktia, pampa kitekiuiaj drogas, moiuintiaj uan auilnemij (1 Corintios 6:9, 10; 2 Corintios 7:1).

  •   Katli tlauel momachtia uelis kipatlas Tlaltipaktli

     Sekij telpokamej tlauel momachtiaj pampa kinekij kuali monejnemiltisej uan kinpaleuisej sekinok, uan amo pampa kinekij tlauel tlatominpiasej, kuali ma kinitakaj sekinok o pampa kinekij moyolpakiltisej. Maske tlauel kuali pampa kinekij kinpaleuisej sekinok, tojuantij nojkia timoiljuiaj kej Jesús, uan tijmatij san toTeotsij iTlanauatijkayo uelis kichiuas kuali ma tiitstokaj (Mateo 6:9, 10). Maske tijmatij san toTeotsij iTlanauatijkayo kisenkauas nochi kuesoli, tijchiuaj kej Jesús uan tikiniljuiaj maseualmej ipan nochi Tlaltipaktli nopa kuali tlamachtili uan sejse xiuitl tikinpaleuiaj miakej ma kipatlakaj ininnemilis (Mateo 24:14). i

a Telpokamej katli elij se tlen Jehová itlajtoltemakauaj kitlepanitaj tlen inintatauaj moiljuiaj tlen escuela, tlaj amo kiixpano tlen toTeotsij tlanauatia (Colosenses 3:20).

b Yeka, tijchijchijtokej kipano 11 millones amatlajkuiloli tlen kinpaleuia maseualmej ma tlapouakaj uan ma tlajkuilokaj, kej pilamochtsi Ximomachti titlapouas uan titlajkuilos. Nojkia, ipan 120 tlajtoli tikinmachtiaj maseualmej ma tlapouakaj uan amo tikininamaj. Ipan xiuitl 2003-2017 tikinmachtijkej se 70,000 maseualmej ma tlapouakaj uan ma tlajkuilokaj.

c Xikita nopa tlamachtili “¿Debería dejar de estudiar?”.

d Tikiniljuiaj tetajmej ma kintitlanikaj escuela ininokichpiljuaj uan ininsiuapiljuaj. Xikita nopa tlamachtili “¿Debería ir mi hijo a la escuela?”, ipan La Atalaya, marzo 15, 2003.

f Xikita ipan jw.org kampa kiijtoua “Kiijtouaj kenke tlaneltokaj ipan toTeotsij”.

g Practical Economics: Economic Transformation and Government Reform in Georgia 2004—2012, iamayo 170.

h Journal of Alcohol and Drug Education, volumen 61, núm. 1, abril 2017, iamayo 72.

i Xikita ipan jw.org kampa kiijtoua “Biblia kinpaleuik kuali ma monejnemiltikaj”, nopaya tikitas kenijkatsa tlen Biblia tlamachtia uan nopa kuali tlamachtili tlen toTeotsij iTlanauatijkayo, kinpaleuik se keskij maseualmej ma kipatlakaj ininnemilis.