Ir al contenido

¿Tlake eli Biblia?

¿Tlake eli Biblia?

Tlen Biblia kiijtoua

 Biblia kipia 66 pilamochtsitsij uan uejkajkej kiijkuilouaj se 1,600 xiuitl. Biblia kipia toTeotsij itlalnamikilis, yeka kitokaxtiaj “itlajtol toTeko” (1 Tesalonicenses 2:13).

Ipan ni tlamachtili tikitasej ni:

 Tlen moneki tijmatisej tlen Biblia

  •   ¿Ajkia kiijkuilok Biblia? ToTeotsij kichijki ma moijkuilo Biblia uan kintekiuik se 40 tlakamej ma kiijkuilokaj. Se keskij tlen inijuantij elkej Moisés, tlanauatijketl David, Mateo, Marcos, Lucas uan Juan. a ToTeotsij kichijki ma kiijkuilokaj itlalnamikilis ipan ni amochtli (2 Timoteo 3:16).

     Ximoiljui: Tlaj se tlakatl kineki kinmatiltis itekipanojkauaj se tlenijki uelis kiiljuia isecretario ma kiijkuilo se amatlajkuiloli o se correo, nopa tlakatl kiiljuia isecretario tlake kiijkuilos uan isecretario san kiijkuiloua tlen kiiljuijkej, maske nopa secretario kiijkuilok nopa correo, amo kiijkuilok tlen ya moiljuiyaya. Sanse panok ika Biblia: toTeotsij kintekiuik tlakamej ma kiijkuilokaj ni amochtli, yeka tikijtouaj eli toTeotsij iTlajtol.

  •   ¿Tlake kiijtosneki nopa tlajtoli Biblia? Nopa tlajtoli Biblia mokixtijtok ika griego biblía, uan kiijtosneki “pilamochtsitsij”. Ni tlajtoli kitekiuijkej kema kisansejkotilijkej pilamochtsitsij tlen nama tikixmatij kej Biblia.

  •   ¿Kema moijkuilok Biblia? Biblia pejki moijkuiloua ipan xiuitl 1513 kema ayamo ualajtoya Jesús. Uan tlankej kiijkuilouaj nechka xiuitl 98 kema ya ualajtoya Jesús, kema ya panotoya kipano 1,600 xiuitl.

  •   ¿Kanke eltok nopa amatl kampa achtoui kiijkuilojkej Biblia? Nopa amatl ayokmo eltok. Katli tlajkuilojkej kitekiuijkej tlamantli tlen uejkajkia onkayaya, kej papiro uan pergamino. Ni tlamantli nima nempoliui. Ipan miak xiuitl, katli tlajkuilouayayaj tlauel miakpa kiixkopinkej nopa tlajkuiloli. Kiampa amo nempolijki, uan yeka nama nojua tijpiaj Biblia.

  •   ¿Tlake eli nopa Antiguo uan Nuevo Testamento? Kitokaxtiaj Antiguo Testamento nopa tlaxeloli tlen kiijkuilojkej ika tlajtoli hebreo, b uan nojkia kiixmatij kej Escrituras Hebreas. Uan kiiljuiaj Nuevo Testamento nopa tlaxeloli tlen kiijkuilojkej ika tlajtoli griego, uan nojkia kiixmatij kej Escrituras Griegas Cristianas. Ni ome tlaxeloli kisansejkotilijkej uan nama kiixmatij kej Biblia. c

  •   ¿Tlake uala ipan Biblia? Biblia kiijtoua tlen uejkajkia panok, kipia tlanauatili, tlajtolpanextili, poesía, proverbios, uikatl uan amatlajkuiloli. Xikita kampa kiijtoua “ Pilamochtsitsij tlen uala ipan Biblia”.

 ¿Tlake ijkuilijtok ipan Biblia?

 Kampa peua kiijtoua kenijkatsa toTeotsij kichijchijki iluikaktli uan Tlaltipaktli. Nojkia, kiijtoua toTeotsij itoka Jehová uan ya kineki ma tikixmatikaj (Salmo 83:18).

 Biblia kiijtoua miakpa kiistlakauijtokej toTeotsij uan nojkia kiijtoua kenijkatsa ya kiueyichiuas itoka.

 Nopaya kiijtoua tlen toTeotsij mosentlalijtok kichiuas ipan Tlaltipaktli uan kenijkatsa kineki ma itstokaj maseualmej. Nojkia kiijtoua tlen kichiuas teipa uan kiampa kitlamiltis nochi tlen techtlaijiyouiltia.

 Ipan Biblia nojkia ijkuilijtok se keski tlamantli tlen techpaleuia ipan tonemilis. Ma tikitakaj se keski neskayotl:

  •   Tlen techpaleuis kuali timouikasej ininuaya sekinok. “Uajka xikinchiuilikaj sekinok, keja inkinekij sekinok ma inmechchiuilikaj” (Mateo 7:12).

     Tlen kiijtosneki: Moneki tikinchiuilisej sekinok tlen techpaktiskia ma techchiuilikaj.

  •   Tlen mitspaleuis amo tlauel ximotetsopa. “Amo ximokuesokaj tlen uelis panos mostla. Pampa mojmostla tijpantijtiyouij kuesoli” (Mateo 6:34).

     Tlen kiijtosneki: Amo kinamiki timotekipachos ika tlamantli tlen uelis panos teipa, pampa nama uelis ya tijpia se keski kuesoli.

  •   Tlen mitspaleuis tiyolpakis iuaya mosiua o moueue. “Sejse tlakatl ma kiikneli isiua keja moiknelia, uan se siuatl moneki kitlepanitas iueue” (Efesios 5:33).

     Tlen kiijtosneki: Katli mosenkajtokej moneki kinextisej tlauel moikneliaj uan motlepanitaj, kiampa itstosej ika pakilistli.

 ¿Mopatlatok Biblia?

 Amo. Ixtlamatinij kiitstokej tlen kiijkuilojkej uejkajkia eli sanse ika Biblia tlen nama tijpiaj, amo mopatlatok tlen toTeotsij kinekiyaya ma tijmatikaj. Amo timosentlachiliaj kema tikitaj toTeotsij amo kikajtok ma kiixpolokaj o ma kipatlakaj iTlajtol, pampa ya kineki ma tijpouakaj uan ma tijkuamachilikaj (Isaías 40:8). d

 ¿Kenke tlauel kitlajtolkueptokej Biblia?

 Ipan ni tonali, miakej amo kikuamachiliaj nopa tlajtoli tlen ika moijkuilok Biblia. Nopaya onka “kuali tlamachtili” tlen moneki kimatisej ipan “nochi tlaltinij, uan ipan nochi xinachtli tlakamej, uan hasta tlakamej tlen kamatij nochi tlajtoli” (Apocalipsis 14:6). Yeka, miakej maseualmej moneki kipiasej se Biblia ika inintlajtol, kiampa uelis kipouasej uan kikuamachilisej tlen toTeotsij tematiltia.

 Uelis motlajtolkuepas Biblia ika se tlen ni eyi tlamantli:

  •   Ika sejse tlajtoli. Kichiuaj kampeka kitlajtolkuepasej kej eltok.

  •   Tlen kiijtosneki. Motekiuia tlajtoli tlen kinextia tlake kiijtosneki nopa texto.

  •   San kiixtomaj tlen ijkuilijtok. Kitekiuiaj tlajtoli tlen amo ouij mokuamachilis uan kinyoltilanas katli kipouasej. Maske kiampa kichiuaj, kemantika amo kiijkuilouaj nochi tlen tlauel ipati o kiijkuilouaj sekinok tlamantli tlen amo kiijtoua se texto.

 Kema kitlajtolkuepaj Biblia kej eltok uan kitekiuiaj tlajtoli tlen nama motekiuia, kichiua amo ouij ma tijkuamachilikaj, uan uelis tikijtosej kuali kej kitlajtolkuepaj. Kiampa amo mopatla tlen ijkuilijtok ipan Biblia uan ueli tijmatij tlen toTeotsij kineki ma tijmatikaj. e

 ¿Ajkia kiijtok tlen moijkuilos ipan Biblia?

 ToTeotsij kichijki ma moijkuilo Biblia, yeka ya kiijtok tlake monekiyaya moijkuilos. Achtoui, toTeotsij kinmakak iTlajtol israeleuanij, yeka inijuantij monekiyaya kimokuitlauisej Escrituras Hebreas (Romanos 3:2).

 ¿Kipoloua pilamochtsitsij Biblia?

 Amo. Biblia senkistok eltok uan amo kipoloua yon se pilamochtsi. Sekij maseualmej kiijtouaj onka se keski pilamochtsitsij tlen uejkajkia kitlatijtoyaj uan moneki eltos ipan Biblia. f Maske kiampa moiljuiaj, Biblia kiijtoua kenijkatsa moneki elis nopa pilamochtsitsij tlen nopaya uala uan san nopa pilamochtsitsij toTeotsij nelnelia kichijki ma moijkuilo (2 Timoteo 1:13). Yeka, nochi tlen Biblia kiijtoua amo moixnamiki. Uan nopa pilamochtsitsij tlen maseualmej kiijtouaj moneki eltos ipan Biblia, amo eli sanse. g

 ¿Kenijkatsa uelis tijpantis se texto ipan Biblia?

  Pilamochtsitsij tlen uala ipan Biblia

a Tlaj tijneki tikitas nochi nopa pilamochtsitsij tlen Biblia, ajkia inijuantij kiijkuilojkej uan kema moijkuilok, xikita kampa kiijtoua “Tabla de los libros de la Biblia”.

b Se keski pilamochtsitsij tlen Biblia, moijkuilok ika arameo, se tlajtoli tlen eliyaya sanse kej hebreo.

c Miakej katli kinpaktia kipouasej Biblia kitekiuiaj tlajtoli Escrituras Hebreas uan Escrituras Griegas Cristianas. Kiampa kichiuaj pampa amo kinekij sekinok ma moiljuikaj nopa Antiguo Testamento ayokmo motekiuia uan kipatlatokej ika Nuevo Testamento.

e Miakej maseualmej kinpaktia kipouasej La Biblia. Traducción del Nuevo Mundo pampa kuali kitlajtolkueptokej uan amo ouij kikuamachiliaj. Xikita nopa tlamachtili “¿Xitlauak kitlajtolkueptokej nopa Traducción del Nuevo Mundo?”.

f Nopa pilamochtsitsij kiiljuiaj apócrifos. Nopa Encyclopædia Britannica kiijtok nopa tlajtoli kiijtosneki “pilamochtsitsij tlen amo kinamiki eltos ipan Biblia”. Yeka, nopa pilamochtsitsij amo kinamiki ijkuilijtos kampa nesi nochi pilamochtsitsij tlen uala ipan Biblia.

g Tlaj nojua tijneki tijmatis, xikita nopa tlamachtili “Los evangelios apócrifos: ¿contienen verdades ocultas sobre Jesús?”.