Ir al contenido

¿Ajkia elki Juan teAtsonpoliuiltijketl?

¿Ajkia elki Juan teAtsonpoliuiltijketl?

Tlen Biblia kiijtoua

 Juan teAtsonpoliuiltijketl eliyaya se Jehová itlajtolpanextijka (Lucas 1:76). Tlakatki ipan xiuitl 2 kema ayamo ualajtoya Jesús uan mijki ipan xiuitl 32 kema ya ualajtoya Jesús. ToTeotsij kiiljuik ma tematilti Mesías o Cristo nechka asiskia. Yeka, Juan kinmatiltik sekinok judíos tlen toTeotsij kinekiyaya ma kimatikaj uan kiampa sampa mouampojchiuaskiaj iuaya (Marcos 1:1-4; Lucas 1:13, 16, 17).

 Tlen Juan kinmatiltik maseualmej katli kuali ininyolo, kinpaleuik ma kimatikaj Jesús tlen Nazaret eliyaya nopa Mesías tlen asiskia (Mateo 11:10). Juan kiniljuik monekiyaya moyolkuepasej tlen inintlajtlakoljuaj uan moatsonpoliuiltisej (Lucas 3:3-6). Kinatsonpoliuiltik miakej maseualmej, yeka kiixmatkej kej Juan teAtsonpoliuiltijketl. Nojkia kiatsonpoliuiltik Jesús, katli tlauel kiixmatkej (Marcos 1:9). a

Ipan ni tlamachtili tijnankilisej se keski tlajtlanili:

 ¿Kenke Juan teAtsonpoliuiltijketl amo elki kej sekinok?

 Pampa Biblia kiijtok tlake tekitl kichiuaskia: Biblia kiijtok toTeotsij kititlaniskia se tlayolmelajketl, uan ika tlen Juan kichijki moaxitik nopa tlajtolpanextili (Malaquías 3:1; Mateo 3:1-3). Ya kinpaleuik judíos ma kiselikaj katli Jehová kititlantoya uan tlen Jesús tlamachtiskia. Yeka Juan monejki “tlayakanas uan kinkualtlalilis ininyolo tlakamej” (Lucas 1:17).

 Ika tlen kichijki ipan inemilis: Jesús kiijtok: “Axaka seyok kej Juan teAtsonpoliuiltijketl. Pero nopa tlakatl tlen itstok más pilsiltsi ipan itlanauatilis toTeko yajaya elis más ueyi kej Juan” (Mateo 11:11). Yon se toTeotsij itekipanojka katli itstoya kema ayamo tlakatiyaya Juan eliyaya kej ya, pampa Juan amo san elki se tlajtolpanextijketl, nojkia elki nopa tlayolmelajketl tlen Jehová kiijtojtoya kititlaniskia. Ika tlen Jesús kiijtok kinextik Juan amo yaskia iluikak. b ¿Kenke? Pampa kema mijki Juan, Jesús ayamo kitlapojtoya nopa ojtli tlen kichiuaskia se keskij ma yakaj iluikak (Hebreos 10:19, 20). Ni tlajtolpanextijketl moyolkuis kema tekichijtos toTeotsij iTlanauatijkayo ipan Tlaltipaktli uan itstos nochipa ipan Xochimili (Salmo 37:29; Lucas 23:43).

 ¿Ajkia eliyayaj itatauaj Juan teAtsonpoliuiltijketl?

 Itatauaj eliyayaj Zacarías uan Elisabet. Zacarías eliyaya se sacerdote judío. Elisabet amo ueliyaya konepia, yeka kema Juan tlakatki elki se tlateochiualistli pampa “inijuantij ya ueuejtixtoyaj” (Lucas 1:5-7, 13).

 ¿Ajkia tlanauatik ma kimiktikaj Juan teAtsonpoliuiltijketl?

 Tlanauatijketl Herodes Antipas tlanauatik ma kimiktikaj Juan, pampa isiua Herodías kiiljuik iichpoka ma kitlajtlani nopa tlamantli. Herodías kikualankaitayaya Juan pampa kiiljuijtoya Herodes, katli kiijtouayaya eliyaya judío, amo kinamikiyaya mosenkauas iuaya pampa kiixpanoyaya nopa tlanauatili judío (Mateo 14:1-12; Marcos 6:16-19).

 ¿Mokualankaitayayaj Juan teAtsonpoliuiltijketl uan Jesús?

 Biblia amo kiijtoua tlaj Jesús uan Juan mokualankaitayayaj (Juan 3:25-30). Juan kiijtok ininixpa miakej maseualmej ininteki amo eliyaya sanse. Ya san kikualtlaliskia iojui Mesías. Juan kiijtok: “Niualajki para niteatsonpoliuiltis pampa nijnekiyaya nikinpanextilis nochi israelitajmej”. Uan kiijtok “Yajaya iKone toTeko Dios” (Juan 1:26-34). Yeka, Juan tlauel yolpajki pampa kuali kitlakakiliyayaj Jesús.

a Jesús “axkema tlajtlakolchijki” (1 Pedro 2:21, 22). Ya amo moatsonpoliuiltik pampa monekiyaya moyolkuepas, ya kichijki pampa kiampa kiixnextik kichiuaskia tlen iTata kinauatijtoya. Uan nojkia motemaktiliskia topampa (Hebreos 10:7-10).

b Xikita nopa tlamachtili “¿Ajkia inijuantij yauij iluikak?”.