Siirry sisältöön

RAAMATUN JAKEITA SELITETTYNÄ

Johannes 1:1 – ”Alussa oli Sana”

Johannes 1:1 – ”Alussa oli Sana”

 ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli jumala.” (Johannes 1:1, Uuden maailman käännös)

 ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” (Johannes 1:1, Kirkkoraamattu 1992)

Johanneksen 1:1:n merkitys

 Tässä jakeessa kerrotaan yksityiskohtia Jeesuksen Kristuksen elämästä ennen kuin hän tuli ihmiseksi maan päälle (Johannes 1:14–17). Jakeessa 14 nimitystä ”Sana” (tai ”Logos”, kreikaksi ho lógos) käytetään arvonimenä. Tämä arvonimi kuvaa ilmeisesti Jeesuksen tehtävää välittää Jumalan käskyjä ja ohjeita muille. Jeesus jatkoi Jumalan sanoman välittämistä maanpäällisen palveluksensa aikana ja senkin jälkeen, kun hän palasi taivaaseen (Johannes 7:16; Ilmestys 1:1).

 ”Alussa” viittaa aikaan, jolloin Jumala aloitti luomistyönsä ja loi Sanan. Sen jälkeen Jumala käytti Sanaa kaiken muun luomiseen (Johannes 1:2, 3). Raamatussa sanotaan, että Jeesus on ”koko luomakunnan esikoinen” ja että ”hänen välityksellään luotiin kaikki muu” (Kolossalaisille 1:15, 16).

 Lause ”Sana oli jumala” osoittaa, että Jeesus oli jumalallinen eli Jumalan kaltainen persoona ennen maan päälle tuloaan. Hänestä voidaan sanoa näin, koska hän toimi Jumalan edustajana ja hänellä oli ainutlaatuinen asema Jumalan esikoispoikana, jonka välityksellä Jumala loi kaiken muun.

Johanneksen 1:1:n konteksti

 Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen elämästä ja palveluksesta maan päällä. Ensimmäisen luvun alkujakeissa kerrotaan Jeesuksen elämästä ennen hänen ihmiseksi tuloaan ja hänen ainutlaatuisesta suhteestaan Jumalaan sekä hänen tärkeästä roolistaan Jumalan ja ihmisten välisessä kanssakäymisessä (Johannes 1:1–18). Nämä tiedot auttavat ymmärtämään paremmin sitä, mitä Jeesus sanoi ja teki maanpäällisen palveluksensa aikana. (Johannes 3:16; 6:38; 12:49, 50; 14:28; 17:5.)

Johanneksen 1:1:een liittyviä yleisiä käsityksiä

 Käsitys: Johanneksen 1:1:n viimeinen lause pitäisi kääntää ”Sana oli Jumala”.

 Tosiasia: Monet raamatunkääntäjät kääntävät jakeen näin, mutta toisten mielestä se pitäisi kääntää eri tavalla. Alkukielisessä tekstissä Johanneksen 1:1:ssä olevat kaksi Jumala-sanaa (kreikaksi theós) ovat kieliopilliselta rakenteeltaan erilaisia. Ensimmäisessä kohdassa Jumala-sanaa edeltää kreikan määräinen artikkeli, kun taas toisessa kohdassa ei ole artikkelia. Monet tutkijat sanovat, että määräisen artikkelin puuttuminen toisen theós-sanan edeltä on merkityksellistä. Esimerkiksi The Translator’s New Testament -käännöksessä todetaan määräisen artikkelin puuttumisesta seuraavasti: ”Se tekee jälkimmäisestä sanasta Theos (Jumala) luonteeltaan adjektiivisen, niin että lause merkitsee ’Sana oli jumalallinen’.” a Jotkut muutkin tutkijat b ja jotkin raamatunkäännökset tuovat esiin tämän saman eron.

 Käsitys: Johanneksen 1:1 osoittaa, että Sana on sama kuin Kaikkivaltias Jumala.

 Tosiasia: Lause ”Sana oli Jumalan luona” osoittaa, että jakeessa puhutaan kahdesta eri persoonasta. Sana ei voi olla Kaikkivaltias Jumala ja olla samalla ”Jumalan luona”. Myös jakeen konteksti todistaa, että Sana ei ole Kaikkivaltias Jumala. Johanneksen 1:18:n mukaan ”kukaan ihminen ei ole milloinkaan nähnyt Jumalaa”. Sanan eli Jeesuksen ihmiset kuitenkin näkivät, sillä Johanneksen 1:14:ssä sanotaan, että ”Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskuudessamme, ja me näimme hänen kirkkautensa”.

 Käsitys: Sana on ollut aina olemassa.

 Tosiasia: Tässä jakeessa ”alulla” ei voida tarkoittaa Jumalan alkua, koska Jumalalla ei ole alkua. Jehova c Jumalasta sanotaan, että hän on ”ikuisuudesta ikuisuuteen” (Psalmit 90:1, 2). Sen sijaan Sanalla eli Jeesuksella Kristuksella oli alku. Hän on ”Jumalan luomakunnan alku” (Ilmestys 3:14).

 Käsitys: Sanan kutsuminen ”jumalaksi” todistaa polyteismin eli monijumalaisuuden puolesta.

 Tosiasia: Kreikan sana, joka käännetään ”Jumalaksi” tai ”jumalaksi” (theós), vastaa usein heprean sanoja ʼel ja ʼelohím, joita käytetään niin sanotussa Vanhassa testamentissa. Näiden heprean sanojen perusmerkityksen ajatellaan olevan ’mahtava’, ’voimakas’, ja niitä käytetään kaikkivaltiaasta Jumalasta, muista jumalista ja jopa ihmisistä (Psalmit 82:6; Johannes 10:34). Jumala loi Sanan välityksellä kaiken muun, joten Sanaa voidaan perustellusti kuvailla voimakkaaksi (Johannes 1:3). Se että Sanaa kutsutaan ”jumalaksi”, sopii hyvin yhteen Jesajan 9:6:n ennustuksen kanssa, jonka mukaan Messiasta eli Kristusta sanottaisiin ”Voimakkaaksi Jumalaksi” (hepreaksi ʼEl Gibbṓr) mutta ei ”Kaikkivaltiaaksi Jumalaksi” (ʼEl Šaddáj, kuten 1. Mooseksen kirjan 17:1:ssä; 35:11:ssä; 2. Mooseksen kirjan 6:3:ssa; Hesekielin 10:5:ssä).

 Raamattu ei opeta monijumalaisuutta. Jeesus Kristus sanoi: ”Jehovaa, Jumalaasi, sinun tulee palvoa, ja vain häntä sinun tulee palvella.” (Matteus 4:10.) Raamattu sanoo: ”Vaikka onkin niin sanottuja jumalia, ovatpa ne taivaassa tai maan päällä, niin kuin on monia ’jumalia’ ja monia ’herroja’, niin todellisuudessa meillä on yksi Jumala, Isä, josta kaikki on lähtöisin, ja me olemme häntä varten, ja on yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka välityksellä kaikki on, ja me olemme hänen välityksellään.” (1. Korinttilaisille 8:5, 6.)

a The Translator’s New Testament s. 451.

b Tutkija Jason David BeDuhn käsittelee kirjassaan määräisen artikkelin puuttumista ennen toista theós-sanaa ja toteaa: ”Johanneksen 1:1:ssä Sana ei ole ainoa oikea Jumala vaan eräs jumala eli jumalallinen olento.” (Truth in Translation: Accuracy and Bias in English Translations of the New Testament s. 115, 122 ja 123.)

c Jehova on Jumalan nimi (Psalmit 83:18, joissakin käännöksissä 83:19).