apostolin: Tai ”lähetetyn”. Kreikan sana apóstolos on johdettu verbistä apostéllō ’lähettää’, ’lähettää matkaan’ (Mt 10:5; Lu 11:49; 14:32). Sanan perusmerkitys käy hyvin ilmi Jeesuksen sanoista Joh 13:16:ssa, jossa se on suoraan käännetty ”lähetetyksi”.

Simon, jota kutsutaan Pietariksi: Pietarista käytetään Raamatussa viittä nimeä: 1) Symeon (heprealaisen nimen Simeon kreikkalainen muoto); 2) Simon (kreikkalainen nimi; nimet Symeon ja Simon tulevat molemmat heprean verbistä, joka merkitsee ’kuulla’, ’kuunnella’); 3) Pietari (kreikkalainen nimi, joka merkitsee ’kallion kappaletta’ ja jota ei käytetä Raamatussa kenestäkään muusta); 4) Keefas (nimen Pietari seemiläinen vastine, kuuluu ehkä samaan sanueeseen kuin heprean sana kefím ’kalliot’, jota käytetään Job 30:6; Jer 4:29:ssä); 5) Simon Pietari (kahden nimen yhdistelmä) (Mt 16:16; Joh 1:42; Ap 15:14).

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

Leevin: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Lu 5:27, 29), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. Markus on ainoa evankeliumin kirjoittaja, joka mainitsee, että Matteus Leevi oli Alfeuksen poika (ks. Mr 3:18, tutkimisviite).

Leevi-nimisen: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 9:9:ssä tätä opetuslasta sanotaan Matteukseksi. Puhuessaan hänestä entisenä veronkantajana Markus ja Luukas käyttävät nimeä Leevi (Mr 2:14), mutta mainitessaan hänet apostolien joukossa he käyttävät nimeä Matteus (Mr 3:18; Lu 6:15; Ap 1:13). Raamatussa ei kerrota, sanottiinko Leeviä Matteukseksi jo ennen kuin hänestä tuli Jeesuksen opetuslapsi. (Ks. Mr 2:14, tutkimisviite.)

Alfeuksen poika Jaakob: Ilmeisesti sama opetuslapsi kuin Mr 15:40:ssä mainittu ”Jaakob nuorempi”. Alfeuksen ajatellaan yleensä olevan sama kuin Klopas (Joh 19:25), jolloin hän olisi ”sen toisen Marian” mies. (Mt 27:56; 28:1; Mr 15:40; 16:1; Lu 24:10.) Tämä Alfeus ei ilmeisesti ole sama kuin Mr 2:14:ssä mainittu Alfeus, joka oli Leevin isä.

Bartolomeus: Merk. ’Tolmain poika’. Hänen ajatellaan olevan sama kuin Johanneksen mainitsema Natanael (Joh 1:45, 46). Evankeliumien vertailu osoittaa, että Matteus ja Luukas mainitsevat Bartolomeuksen ja Filippuksen yhdessä samalla tavalla kuin Johannes mainitsee Natanaelin ja Filippuksen (Mt 10:3; Lu 6:14).

veronkantaja: Entisenä veronkantajana Matteus, tämän evankeliumin kirjoittaja, mainitsee usein lukuja ja rahasummia ja ilmaisee ne tarkasti (Mt 17:27; 26:15; 27:3). Hän jakaa Jeesuksen sukuluettelon kolmeen 14 sukupolven ryhmään (Mt 1:1–17), luettelee seitsemän pyyntöä Isä meidän -rukouksessa (Mt 6:9–13) ja seitsemän vertausta Mt 13. luvussa sekä käyttää seitsemän kertaa ilmausta ”voi teitä” Mt 23:13–36:ssa. (Ks. Mt 5:46, tutkimisviite, jossa selitetään sanaa ”veronkantaja”.)

Matteus: Käytetään myös nimeä Leevi. (Ks. Mr 2:14; Lu 5:27; tutkimisviitteet.)

Alfeuksen poika Jaakob: Ks. Mr 3:18, tutkimisviite.

Taddeus: Lu 6:16:ssa ja Ap 1:13:ssa olevissa apostolien luetteloissa ei ole nimeä Taddeus, vaan niissä lukee ”Jaakobin poika Juudas”. Tästä voidaan päätellä, että Taddeus on sama apostoli, jota Johannes kuvailee sanoilla ”Juudas, ei Iskariot” (Joh 14:22). Nimeä Taddeus käytetään joskus ehkä siksi, ettei tämä Juudas sekoittuisi Juudas Iskariotiin, petturiin.

Kananeus: Lisänimi, joka erottaa apostoli Simonin apostoli Simon Pietarista (Mr 3:18). Sen arvellaan tulevan hepreasta tai arameasta, ja se merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’. Kun Luukas sanoi tätä Simonia ”innokkaaksi”, hän käytti kreikan sanaa zēlōtḗs, joka sekin merkitsee ’kiivailijaa’, ’intoilijaa’ (Lu 6:15; Ap 1:13). Simon oli ehkä aiemmin ollut selootti, roomalaisia vastustavan juutalaisen lahkon jäsen, mutta hän saattoi saada lisänimensä myös innokkuutensa vuoksi.

Iskariot: Merk. mahd. ’mies Kerijotista’. Myös Juudaksen isää Simonia sanotaan ”Iskariotiksi” (Joh 6:71). Useimpien tutkijoiden mukaan tämä nimi osoittaa, että Simon ja Juudas olivat Kerijot-Hesronin kaupungista Juudeasta (Jos 15:25). Siinä tapauksessa Juudas oli 12 apostolin joukossa ainoa juudealainen, sillä kaikki muut olivat galilealaisia.

saarnata: Kreikan sanan perusmerkitys on ’julistaa julkisena viestinviejänä’. Se korostaa julistamisen tapaa, sillä se tarkoittaa yleensä avointa, julkista julistamista eikä ihmisryhmälle pidettävää saarnaa.

taivaan valtakunta on tullut lähelle: Tämä uutta maailmanhallitusta koskeva sanoma oli Jeesuksen teema, kun hän saarnasi (Mt 10:7; Mr 1:15). Johannes Kastaja alkoi julistaa samanlaista sanomaa noin puoli vuotta ennen Jeesuksen kastetta (Mt 3:1, 2). Kun Jeesus sanoi, että valtakunta oli ”tullut lähelle”, noilla sanoilla oli kuitenkin vielä enemmän merkitystä, koska hän, tulevaksi kuninkaaksi voideltu, oli nyt ihmisten keskuudessa. Missään ei kerrota, että Jeesuksen opetuslapset olisivat hänen kuolemansa jälkeen julistaneet edelleen, että valtakunta oli ”tullut lähelle”.

saarnatkaa: Tarkoittaa avointa, julkista julistamista. (Ks. Mt 3:1, tutkimisviite.)

Taivaan valtakunta on tullut lähelle: Ks. Mt 4:17, tutkimisviite.

spitaalinen: Vaikeaa ihotautia sairastava. Raamatussa spitaali ei tarkoita pelkästään sairautta, joka tunnetaan nykyään leprana. Ihminen, jolla todettiin spitaali, joutui asumaan yhteisön ulkopuolella, kunnes hän parani. (3Mo 13:2, alav., 45, 46; ks. sanasto, ”Spitaali”.)

spitaalisia: Ks. Mt 8:2, tutkimisviite, ja sanasto, ”Spitaali”.

majoittukaa sinne, kunnes lähdette siltä paikkakunnalta: Jeesus antoi opetuslapsilleen ohjeeksi, että kun he tulisivat johonkin kaupunkiin, heidän pitäisi jäädä taloon, jossa heidät otettaisiin vieraanvaraisesti vastaan, eikä ”siirtyä talosta taloon” (Lu 10:1–7). Heidän ei pitäisi etsiä paikkaa, jossa olisi tarjolla enemmän mukavuuksia, ajanvietettä tai aineellista. Näin he osoittaisivat, että sellaiset asiat olisivat toissijaisia verrattuna heidän saarnaamistehtäväänsä.

majoittukaa heidän luokseen: Ks. Mr 6:10, tutkimisviite.

tervehtikää: Juutalaisilla oli tapana tervehtiä sanomalla: ”Olkoon sinulla rauha.” (Tu 19:20; Mt 10:13; Lu 10:5.)

pudistakaa tomu jaloistanne: Tällä eleellä opetuslapset ilmaisivat, etteivät he olleet vastuussa siitä, mitä noille ihmisille tapahtuisi, kun Jumalan tuomio kohtaisi heitä. Samanlainen ilmaus on Mr 6:11:ssä ja Lu 9:5:ssä. Markus ja Luukas lisäävät sanat ”todistukseksi heille” tai ”todistukseksi heitä vastaan”. Paavali ja Barnabas noudattivat tätä neuvoa Pisidian Antiokiassa (Ap 13:51). Vastaavasti kun Paavali pudisti pölyt vaatteistaan Korintissa, hän selitti: ”Te olette itse vastuussa, jos menetätte elämänne. Minä olen viaton.” (Ap 18:6.) Tällaiset eleet olivat ehkä jo ennestään tuttuja opetuslapsille, sillä kun hartaat juutalaiset astuivat muiden kansojen alueelta kotimaansa kamaralle, he pudistivat sandaaleistaan epäpuhtaana pitämänsä tomun. Jeesus ei kuitenkaan näytä tarkoittaneen tätä, kun hän antoi opetuslapsilleen tämän ohjeen.

Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)

helpompaa: Jeesus käytti tässä ilmeisesti eräänlaista hyperbolaa, jota ei ollut tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti (vrt. muihin havainnollisiin hyperboliin, joita Jeesus käytti esim. Mt 5:18; Lu 16:17; 21:33:ssa). Sanoessaan, että ”Sodomalla on sinä päivänä [ts. tuomiopäivänä] helpompaa” (Mt 10:15; 11:22, 24; Lu 10:14), Jeesus ei tarkoittanut, että Sodoman asukkaiden täytyisi nähdä tuo päivä (vrt. Ju 7). Hän saattoi vain korostaa sitä, miten välinpitämättömiä ja tuomittavia useimmat ihmiset olivat esimerkiksi Korasinissa, Betsaidassa ja Kapernaumissa (Lu 10:13–15). Muinaisen Sodoman kohtalosta oli tullut sanonta, jota käytettiin usein Jumalan vihan ja tuomion yhteydessä (5Mo 29:23; Jes 1:9; Va 4:6).

Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.

on – – helpompaa: Ks. Lu 10:12, tutkimisviite.

kuin kyyhkynen: Kyyhkysillä oli pyhä käyttötarkoitus ja lisäksi symbolinen merkitys. Niitä uhrattiin uhreina (Mr 11:15; Joh 2:14–16). Ne symboloivat viattomuutta ja puhtautta (Mt 10:16). Kun Nooa päästi arkista vapaaksi kyyhkysen, se toi palatessaan oliivipuun lehden, mikä osoitti, että tulvavedet olivat väistymässä (1Mo 8:11) ja että levon ja rauhan aika oli alkamassa (1Mo 5:29). Jeesuksen kasteen yhteydessä Jehova saattoi siis kohdistaa kyyhkysen avulla huomion Jeesuksen rooliin Messiaana. Puhtaana ja synnittömänä Jumalan Poikana hän uhraisi elämänsä ihmiskunnan puolesta ja loisi näin perustan levon ja rauhan aikakaudelle, joka koittaisi, kun hän hallitsisi kuninkaana. Kasteen yhteydessä Jeesuksen päälle laskeutuva Jumalan henki eli aktiivinen voima saattoi näyttää samalta kuin kyyhkynen, kun se lähestyy pesäänsä siipiään räpyttäen.

varovaisia kuin käärmeet: Varovaisuus merkitsee tässä sitä, että on harkitseva, järkevä ja valpas. Eläintieteilijöiden mukaan useimmat käärmeet ovat varovaisia ja ne mieluummin pakenevat kuin hyökkäävät. Jeesus siis kehottaa opetuslapsiaan varomaan vastustajia ja välttämään kenttätyössä mahdollisia vaaratilanteita.

silti viattomia kuin kyyhkyset: Jeesuksen kehotuksen kaksi osaa (on oltava varovainen ja viaton) täydentävät toisiaan. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanoja varovaisia kuin käärmeet.) ”Viattomaksi” käännetty kreikan sana (kirjaim. ’sekoittamaton’, ts. ’pilaantumaton’, ’puhdas’) esiintyy myös Ro 16:19:ssä (”viattomia sen suhteen, mikä on pahaa”) ja Fil 2:15:ssä (”moitteettomia ja viattomia, virheettömiä Jumalan lapsia”). Tässä Mt 10:16:ssa viattomuus tarkoittaa nähtävästi aitoutta, rehellisyyttä, vilpittömyyttä ja puhtaita motiiveja. Heprean kielikuvissa ja heprealaisessa runoudessa kyyhkynen symboloi joskus näitä ja muita samanlaisia ominaisuuksia. (Lal 2:14; 5:2; vrt. Mt 3:16, tutkimisviite.) Jeesuksen sanojen ydin on se, että kun hänen seuraajiaan vainotaan kuin lampaita susien keskellä, heidän pitää ilmaista sekä käärmeille että kyyhkysille tyypillisiä ominaisuuksia olemalla varovaisia, valppaita, puhdassydämisiä, moitteettomia ja viattomia (Lu 10:3).

korkeimmalle oikeudelle: Ts. täysilukuiselle sanhedrinille eli Jerusalemissa toimineelle tuomioistuimelle, johon kuului ylimmäinen pappi sekä 70 vanhinta ja kirjanoppinutta. Juutalaiset pitivät sen ratkaisuja lopullisina. (Ks. sanasto, ”Sanhedrin”.)

sanhedrin: Ts. juutalaisten ylin tuomioistuin Jerusalemissa. ”Sanhedriniksi” käännetty kreikan sana (synédrion) merkitsee kirjaimellisesti ’yhdessä istumista’. Sanaa käytettiin yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta, mutta Israelissa sillä voitiin tarkoittaa uskonnollista tuomioistuinta. (Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto; ks. myös liite B12, johon on merkitty sanhedrininsalin mahdollinen sijaintipaikka.)

paikallisiin oikeusistuimiin: Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa kreikan sana synédrion tarkoittaa useimmiten juutalaisten ylintä tuomioistuinta sanhedrinia, joka toimi Jerusalemissa (ks. sanasto, ”Sanhedrin”, ja Mt 5:22; 26:59; tutkimisviitteet). Sitä käytettiin kuitenkin myös yleensä kokoontumisesta tai kokouksesta. Tässä tuo sana on monikossa ja se tarkoittaa paikallisia oikeusistuimia, jotka toimivat synagogien yhteydessä ja joilla oli valta rangaista ruoskimalla tai erottamalla synagogasta (Mt 23:34; Mr 13:9; Lu 21:12; Joh 9:22; 12:42; 16:2).

on kestänyt: Tai ”kestää”. Kreikan verbi (hypoménō) merkitsee kirjaimellisesti ’jäädä alle’, ’pysyä alla’. Sitä käytetään usein merkityksessä ’jäädä sen sijaan että pakenisi’, ’pitää pintansa’, ’jatkaa sinnikkäästi’, ’pysyä lujana’. (Mt 10:22; Ro 12:12; Hpr 10:32; Ja 5:11.) Tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa sitä, että elää jatkuvasti niin kuin Kristuksen opetuslapsi vastustuksesta ja koetuksista huolimatta (Mt 24:9–12).

on kestänyt: Tai ”kestää”. (Ks. Mt 24:13, tutkimisviite.)

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

Ihmisen Poika: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

kuinka paljon ennemmin: Jeesus käytti usein tätä perustelutapaa. Ensin hän mainitsi selvän tosiasian tai tutun totuuden ja teki sitten sen pohjalta päätelmän, jolla oli vielä enemmän painoarvoa. Näin hän osoitti, että se, mikä piti paikkansa jostain vähäisemmästä asiasta, piti paikkansa myös suuremmasta asiasta. (Mt 10:25; 12:12; Lu 11:13; 12:28.)

Beelsebuliksi: Tai ”Beelsebubiksi”. Beelsebub on mahdollisesti muunnos nimestä Baal-Sebub, joka merkitsee ’kärpästen omistajaa’, ’kärpästen herraa’. Tätä Baalia filistealaiset palvoivat Ekronissa (2Ku 1:3). Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa käytetään vaihtoehtoisia muotoja ”Beelsebul” tai ”Beesebul”, jotka merkitsevät mahdollisesti ’ylhäisen asuinpaikan omistajaa’, ’ylhäisen asuinpaikan herraa’. Jos nimeen sisältyy sanaleikki heprean sanalla zével, joka merkitsee ’lantaa’ mutta jota ei käytetä Raamatussa, merkitys voi olla ’lannan omistaja’, ’lannan herra’. Kuten Mt 12:24 osoittaa, tätä nimitystä käytetään Saatanasta, demonien ruhtinaasta eli hallitsijasta.

kuinka paljon ennemmin: Ks. Mt 7:11, tutkimisviite.

valossa: Ts. avoimesti, julkisesti.

julistakaa katoilta: Tämä idiomi merkitsee ’julistaa julkisesti’. Raamatun aikoina taloissa oli tasakatto, jolta voitiin ilmoittaa asioita ja jolla voitiin tehdä jotain kaikkien nähden (2Sa 16:22).

pelastaa vai tappaa: Tai ”pelastaa elämä vai tappaa”, ”pelastaa vai tappaa sielu”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

elämäänsä: Tai ”sieluaan”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

elämäänsä: Tai ”sieluaan”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

Jokainen: Tai ”Jokainen sielu”. Kreikan sana psykhḗ, joka on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty vastineella ”sielu”, tarkoittaa tässä yksilöä tai ihmistä (ks. sanasto, ”Sielu”). Tämä on yksi useista Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten jakeista, joissa ”sielu” (psykhḗ) tarkoittaa jotain kuolevaista, tuhottavissa olevaa. (Ks. Mt 2:20; Mr 3:4; Lu 6:9; tutkimisviitteet; ks. myös Hpr 10:39, alav.; Ja 5:20, alav.)

Gehennaan: Ilmaus tulee heprean sanoista gē hinnóm ’Hinnominlaakso’. Laakso sijaitsi muinaisen Jerusalemin etelä- ja lounaispuolella (ks. liite B12, kartta ”Jerusalem ja sen ympäristö”). Jeesuksen aikana laaksossa poltettiin jätteitä, joten sana ”Gehenna” kuvasi sopivasti täydellistä tuhoa. (Ks. sanasto.)

sielua: Tai ”elämää”, ts. ylösnousemuksen jälkeistä tulevaa elämää. Kreikan sana psykhḗ ja sitä vastaava heprean sana néfeš (molemmat perinteisesti käännetty ”sieluksi”) tarkoittavat pohjimmiltaan 1) ihmistä, 2) eläintä tai 3) ihmisen tai eläimen elämää (1Mo 1:20, alav.; 2:7, alav.; 4Mo 31:28, alav.; 1Pi 3:20, alav.). Kreikan sana psykhḗ merkitsee ’ihmisen elämää’ esimerkiksi seuraavissa jakeissa: Mt 6:25; 10:39; 16:25, 26; Mr 8:35–37; Lu 12:20; Joh 10:11, 15; 12:25; 13:37, 38; 15:13; Ap 20:10. Tällaisten raamatunkohtien avulla voimme ymmärtää, mitä nämä Jeesuksen sanat tarkoittavat. (Ks. sanasto.)

häntä, joka voi tuhota sekä sielun että ruumiin: Vain Jumala voi tuhota ihmisen ”sielun” (tarkoittaa tässä tekstiyhteydessä ihmisen mahdollisuutta elää tulevaisuudessa) tai herättää hänet kuolleista ikuiseen elämään. Tämä on esimerkki sellaisesta kohdasta, jossa ”sieluksi” käännetty kreikan sana tarkoittaa jotain kuolevaista, tuhottavissa olevaa. Samanlainen merkitys on seuraavissa jakeissa: Mr 3:4; Lu 17:33; Joh 12:25; Ap 3:23; tutkimisviitteet.

Gehennassa: Tarkoittaa ikuista tuhoa. (Ks. Mt 5:22, tutkimisviite, ja sanasto.)

varpusta: Kreikan sana strūthíon on diminutiivissa. Se tarkoittaa kaikenlaisia pikkulintuja, mutta sitä käytettiin usein varpusista, halvimmista syötäväksi myytävistä linnuista.

vähäarvoisesta kolikosta: Kirjaim. ”assarionista”. Senaikainen palkka 45 minuutin työstä. (Ks. liite B14.) Tässä tilanteessa, ollessaan kolmannella saarnamatkallaan Galileassa, Jeesus sanoo, että kaksi varpusta maksaa assarionin. Toisessa tilanteessa, ilmeisesti palvellessaan Juudeassa noin vuotta myöhemmin, hän sanoo, että kaksi kertaa suuremmalla summalla saa viisi varpusta (Lu 12:6). Näiden Jeesuksen sanojen vertailu osoittaa kauppiaiden pitäneen varpusia niin vähäarvoisina, että he antoivat viidennen varpusen kaupanpäällisiksi.

Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on: Ihmisellä arvioidaan olevan keskimäärin yli 100 000 hiusta. Jehova tuntee meidät pienimpiä yksityiskohtia myöten, mikä vahvistaa, että hän on aidosti kiinnostunut jokaisesta Kristuksen seuraajasta.

ota: Tai ”ota vastaan”. Tarkoittaa tässä kuvaannollisesti sitä, että ottaa kantaakseen vastuun ja seuraukset, jotka Jeesuksen opetuslapseksi tuleminen tuo mukanaan.

kidutuspaaluaan: Tai ”teloituspaaluaan”. Kreikan sanan staurós ensimmäinen esiintymiskohta. Klassisessa kreikassa se tarkoitti ensisijaisesti pystysuoraa paalua tai tolppaa. Joskus se kuvasi sitä kärsimystä, häpeää, kidutusta ja jopa kuolemaa, jonka ihminen joutui kohtaamaan siksi, että hän oli Jeesuksen seuraaja. (Ks. sanasto.)

elämänsä: Tai ”sielunsa”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

nimessä: Kreikan sana (ónoma) voi tarkoittaa muutakin kuin jonkun nimeä. Tässä tekstiyhteydessä siihen sisältyy se, että tunnustaa Isän ja Pojan vallan ja aseman sekä pyhän hengen roolin. Tunnustamalla tämän kaiken voi saada uudenlaisen suhteen Jumalaan. (Vrt. Mt 10:41, tutkimisviite.)

koska tämä on profeetta: Kirjaim. ”profeetan nimessä”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan idiomi ”jonkun nimessä” tarkoittaa sitä, että tunnustaa profeetan aseman ja tehtävän. (Ks. Mt 28:19, tutkimisviite.)

saman palkan kuin profeetta: Ne jotka ottavat vastaan Jumalan tosi profeetat ja tukevat heitä, palkitaan runsaasti. Esimerkkinä tästä on leski, josta kerrotaan 1Ku 17. luvussa.

Jumalan palvelijan: Tai ”vanhurskaan”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)