Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Nuolenpääkirjoitus, jossa mainitaan nimi ”Tattannu”

Jälleen yksi todiste

Jälleen yksi todiste

Onko Raamatun paikkansapitävyydestä arkeologisia todisteita? Vuonna 2014 eräässä Biblical Archaeology Review -lehden artikkelissa kysyttiin: ”Kuinka monen heprealaisessa Raamatussa mainitun henkilön historiallisuuden arkeologia on vahvistanut?” Vastaus kuului: ”Ainakin viidenkymmenen!” Lehdessä olleesta listasta puuttui mies nimeltä Tattenai. Kuka hän oli? Mitä Raamattu kertoo hänestä?

Aikoinaan Jerusalemin kaupunki kuului hyvin laajaa aluetta hallinneeseen Persian valtakuntaan. Kaupunki sijaitsee alueella, josta persialaiset käyttivät nimitystä ”Virran toinen puoli”, millä tarkoitettiin Eufratin länsipuolta. Kun persialaiset olivat valloittaneet Babylonian, he vapauttivat juutalaisvangit ja antoivat näille luvan rakentaa Jerusalemin temppeli uudelleen (Esra 1:1–4). Juutalaisten viholliset kuitenkin vastustivat rakennushanketta ja käyttivät sitä verukkeena syyttäessään juutalaisia kapinoinnista Persiaa vastaan (Esra 4:4–16). Dareios I:n hallituskaudella (522–486 eaa.) Tattenai-niminen persialainen virkamies johti asiaa koskevaa tutkimusta. Raamattu kutsuu häntä ”Virran tuon puolen käskynhaltijaksi”. (Esra 5:3–7.)

Noilta ajoilta on säilynyt useita nuolenpäätauluja, joissa esiintyy nimi Tattenai ja jotka ovat mahdollisesti kuuluneet jonkin perheen arkistoon. Yksi näistä nuolenpääkirjoituksista on Dareios I:n 20. hallitusvuodelta eli vuodelta 502 eaa. peräisin oleva velkakirja, joka liittää erään tuon perheen jäsenen Raamatussa mainittuun käskynhaltijaan. Velkakirjan todistaja oli palvelijana ”Tattannun, Virran toisen puolen käskynhaltijan”, taloudessa. ”Tattannu” on sama henkilö kuin Raamatun Esran kirjassa mainittu Tattenai.

Mitä Tattenaista tiedetään? Vuonna 535 eaa. Kyyros Suuri jakoi valtakuntansa maakuntiin. Yhtä niistä kutsuttiin nimellä ”Babylon ja Virran toinen puoli”. Myöhemmin tuo maakunta jaettiin kahteen osaan, joista toinen sai nimekseen yksinkertaisesti ”Virran toinen puoli”. Siihen kuuluivat Foinikia, Juuda, Koile-Syyria ja Samaria, ja sen hallintokeskus oli todennäköisesti Damaskos. Tattenai hallitsi tätä aluetta noin vuosina 520–502 eaa.

Kun Tattenai oli matkustanut Jerusalemiin ja tutkinut kapinasyytöstä, hän raportoi Dareiokselle, että juutalaiset väittivät saaneensa Kyyrokselta valtuuden rakentaa Jehovan temppeli uudelleen. Kuninkaan arkistoissa tehdyt tutkimukset todistivat väitteen oikeaksi. (Esra 5:6, 7, 11–13; 6:1–3.) Niinpä Tattenain käskettiin jättää rakennustyö rauhaan, ja hän totteli (Esra 6:6, 7, 13).

On merkittävää, että vaikka ”Tattenain, Virran tuon puolen käskynhaltijan”, rooli historiassa on varsin pieni, Raamattu silti mainitsee hänet ja käyttää hänestä juuri oikeaa arvonimeä. Tämä on jälleen yksi osoitus siitä, että arkeologiset löydöt puhuvat toistuvasti Raamatun historiallisen täsmällisyyden puolesta.