”Pyydättepä Isältä mitä tahansa, hän antaa sen teille minun nimessäni.” (Johannes 16:23.)

Nämä Jeesuksen sanat osoittavat selvästi, että Jumala haluaa meidän rukoilevan häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä, ei kuvien, pyhimysten, enkelien tai esi-isien kautta. Kun rukoilemme Jumalaa Jeesuksen nimessä, osoitamme ymmärtävämme, että Jumala kuuntelee rukouksiamme sen ansiosta, mitä Jeesus on tehnyt puolestamme. Jeesus sanoi: ”Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Johannes 14:6.)

”Vuodattakaa hänelle sydämenne.” (Psalmit 62:8.)

Kun rukoilemme Jehovaa, meidän tulisi puhua kuin rakkaalle isälle. Sen sijaan että lukisimme rukouksia kirjasta tai toistaisimme niitä ulkomuistista, meidän tulisi puhua Jehovalle kunnioittavasti ja suoraan sydämestä.

”Jumala kuulee meitä, mitä tahansa pyydämmekin hänen tahtonsa mukaan.” (1. Johanneksen kirje 5:14.)

Raamatussa Jumala kertoo, mitä hän aikoo tehdä meidän hyväksemme ja mitä hän toisaalta odottaa meiltä. Kun tutkimme Raamattua, opimme tuntemaan Jumalan hyvin ja osaamme siksi rukoilla häntä ”hänen tahtonsa mukaan”. Silloin hän hyväksyy rukouksemme ja ne miellyttävät häntä.

Pyydä sitä, mitä tarvitset. Voimme rukoilla, että meillä olisi se, mitä tarvitsemme päivittäin: ruokaa, vaatteita ja katto pään päällä. Voisimme myös rukoilla viisautta tehdä oikeita ratkaisuja ja voimaa kestää vaikeita tilanteita. Voimme rukoilla uskoa, anteeksiantoa ja apua Jumalalta. (Luukas 11:3, 4, 13; Jaakobin kirje 1:5, 17.)

Rukoile toisten puolesta. Rakastavat vanhemmat ovat mielissään, kun heidän lapsensakin rakastavat toisiaan. Samoin Jehova toivoo, että me, hänen lapsensa, välitämme toisistamme. Voimme rukoilla puolisomme, lastemme, sukulaistemme ja ystäviemme puolesta. Opetuslapsi Jaakob kirjoitti: ”Rukoilkaa toistenne puolesta.” (Jaakobin kirje 5:16.)

Kiitä Jumalaa. Raamatussa kerrotaan Luojasta: ”Hän on antanut todisteen itsestään tekemällä hyvää: hän on antanut teille sateita taivaasta, hedelmällisiä aikoja ja runsaasti ruokaa ja täyttänyt sydämenne ilolla.” (Apostolien teot 14:17.) Sen miettiminen, mitä kaikkea Jumala on tehnyt hyväksemme, voi saada meidät kiittämään häntä rukouksessa. Meidän tulisi tietenkin osoittaa kiitollisuutemme myös elämäntavallamme. (Kolossalaisille 3:15.)

Joskus meitä voi lannistaa se, ettemme saa nopeasti vastausta vilpittömiin rukouksiimme. Vastauksen viipyminen ei kuitenkaan missään tapauksessa tarkoita, ettei Jumala olisi kiinnostunut meistä. Seuraavat kokemukset osoittavat, että joskus täytyy vain jatkaa rukoilemista sinnikkäästi.

Ensimmäisessä kirjoituksessa mainittu Steve kertoo: ”Ilman rukousta olisin todennäköisesti luovuttanut jo vuosia sitten.” Mikä auttoi häntä? Hän alkoi tutkia Raamattua ja sai tietää, että on tärkeää rukoilla ja jatkaa sitä hellittämättä. ”Kiitän rukouksissani Jumalaa kaikesta siitä tuesta, jota olen saanut rakkailta ystäviltäni”, Steve sanoo. ”Olen nykyään onnellisempi kuin koskaan.”

Entä Jenny, joka tunsi olevansa niin arvoton, ettei Jumala voisi kuunnella häntä? Hän sanoo: ”Synkimpänä aikana anoin Jumalalta, että hän auttaisi minua ymmärtämään, miksi tunsin itseni niin arvottomaksi.” Millaista apua hän sai? ”Jumalalle puhuminen on auttanut minua näkemään asiat oikeissa mittasuhteissa ja oivaltamaan, että vaikka oma sydämeni tuomitsisi minut, Jumala ei tee niin. Rukoileminen on myös auttanut minua jatkamaan eteenpäin luovuttamatta.” Jenny jatkaa: ”Rukous on auttanut minua näkemään, että Jehova on todellinen, rakastava ja huolehtiva Jumala, Isä ja ystävä. Hän pysyy vierelläni ja tukee minua niin kauan kun yritän parhaani mukaan tehdä hänen tahtonsa.”

Myös Isabel on kokenut rukouksen voiman. Kun hän tuli raskaaksi, lääkärit sanoivat hänelle, että lapsi syntyisi vaikeasti vammaisena. Hän oli murtunut. Jotkut neuvoivat häntä tekemään abortin. ”Tunsin niin suurta tuskaa, että ajattelin kuolevani”, Isabel kertoo. ”Rukoilin Jumalalta tukea yhä uudelleen.” Aikanaan hän synnytti pojan, joka sai nimekseen Gerard, ja poika oli vammainen. Miksi Isabelista kuitenkin tuntuu, että Jumala vastasi hänen rukouksiinsa? ”Kun näen nyt 14-vuotiaan poikani nauttivan elämästä vammastaan huolimatta, ymmärrän, että hän on paras vastaus rukouksiini ja suurin siunaus, jonka Jehova Jumala on antanut minulle.”

Edellä mainitut kokemukset osoittavat seuraavat psalminkirjoittajan sanat todeksi: ”Sinä kuulet nöyrien pyynnön, Jehova. Sinä teet heidän sydämensä lujaksi ja kuuntelet heitä tarkkaan.” (Psalmit 10:17.) Meillä on tosiaan kaikki syyt jatkaa rukoilemista.

Raamattuun on kirjoitettu monia Jeesuksen rukouksia. Tunnetuin niistä on varmastikin se, jonka hän opetti opetuslapsilleen. Mitä voimme oppia tästä rukouksesta?