Siirry sisältöön

”Puhelusi oli juuri se, mitä olin odottanut”

”Puhelusi oli juuri se, mitä olin odottanut”

 Ed ja hänen vaimonsa Jennie kokeilivat puhelimitse todistamista ensimmäisen kerran vuonna 2010. a ”En todellakaan pitänyt siitä”, sanoo Jennie. ”Sanoin Edille, että ’tämä oli viimeinen puheluni!’” Myös Edistä tuntui samalta. Hän sanoo: ”En yhtään pidä siitä, että puhelinmyyjät soittelevat minulle, joten minusta tuntui tosi vaikealta soittaa ihmisille ja kertoa hyvää uutista puhelimessa.”

 Kun koronaviruspandemia alkoi, Jehovan todistajat joutuivat keskeyttämään ovelta ovelle -työn. Koska he kuitenkin halusivat noudattaa Jeesuksen käskyä kertoa hyvää uutista, he jatkoivat todistamista puhelimitse ja kirjoittamalla kirjeitä (Matteus 24:14; 28:19, 20). Pandemian aikana kaikki Jehovan todistajien kokoukset, myös kenttäpalveluskokoukset, pidettiin videoyhteydellä. Eräässä kenttäkokouksessa Ed päätti kerätä rohkeutta soittaa jollekin, vaikka se tuntui hänestä pelottavalta. Miten se sujui? Hän kertoo: ”Olin aivan hermona, joten rukoilin rohkeutta Jehovalta. Sitten tartuin puhelimeen, ja puheluuni vastasi mies nimeltä Tyrone.” b

 Tyrone ja hänen vaimonsa Edith asuvat maaseudulla Kentuckyssa Yhdysvalloissa. Tyrone on 83-vuotias, ja hänellä on heikko näkö. Siitä huolimatta hän otti vastaan Edin tarjoaman raamattukurssin. Tyrone pystyi lukemaan oppimateriaalia suurennuslasin avulla. Ed ja Tyrone alkoivat tutkia säännöllisesti Raamattua puhelimessa.

 Noin kuukautta myöhemmin Tyrone ja Edith alkoivat osallistua paikallisen seurakunnan kokouksiin. Koska heillä ei ollut nettiyhteyttä, he kuuntelivat kokousohjelman puhelimella. Mikä herätti Edithin kiinnostuksen?

 Raamattukurssin aikana Ed ja Jennie usein kuulivat taustalla Edithin äänen, kun hän auttoi Tyronea löytämään raamatunkohdat ja vastaukset kysymyksiin. Edith ei kuitenkaan itse osallistunut raamattukurssiin. Jennie muistelee: ”Edithin ääni kuulosti jotenkin tosi surulliselta, mutta emme Edin kanssa tienneet, mistä se johtui”.

Ed ja Jennie tekevät puhelinkenttää

 Erään kerran Jenniestä tuntui, että hän täytyisi sanoa jotain Edithille. Kun Ed oli puhumassa Tyronelle, Jennie pyysi Ediä antamaan puhelimen hänelle. Sitten hän sanoi: ”Olin kuulevinani Edithin äänen. Haluaisiko hän kertoa ajatuksiaan tai lukea jonkin raamatunkohdan?”

 Linjalla oli hetken aivan hiljaista, mutta sitten Edith tuli puhelimeen. Hän sanoi Jennielle: ”Olen kovasti toivonut, että saisin puhua kanssasi.” Sitten hän jatkoi: ”Minäkin olen Jehovan todistaja. Olen ollut toimeton 40 vuotta.”

 Edithin sanat yllättivät Jennien täysin. ”Sinähän olet minun sisareni!” Jennie huudahti. He molemmat alkoivat itkeä.

 Ed toimitti Edithille kirjasen Palaa Jehovan luo. Seuraavien viikkojen aikana Ed ja Jennie huomasivat, että Edith alkoi kuulostaa iloisemmalta. Ed kertoo: ”Aluksi hän vaikutti surulliselta, mutta nyt hänestä näkyy, että hän on paljon onnellisempi.” Edith edistyi hengellisesti ja nykyään hän on aktiivinen ja iloinen seurakunnan jäsen. Tyrone kastettiin Jehovan todistajaksi heinäkuussa 2022.

 Kun Ed muistelee, miltä hänestä aiemmin tuntui tehdä puhelinkenttää, hänen mieleensä tulee eräs keskustelu Tyronen kanssa. Kun Ed oli lukenut Johanneksen 6:44:n ja selittänyt, että Jehova vetää ihmisiä totuuteen, Tyrone sanoi hänelle: ”Sinun puhelusi oli juuri se, mitä olin odottanut.” Myös Jennie on todella iloinen, että he keräsivät rohkeutta ja voittivat jännityksensä todistaa puhelimitse. Hän sanoo: ”Oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen ei ole helppoa, mutta kun emme anna periksi, Jehova auttaa ja tukee meitä.”

a Jehovan todistajat noudattavat kenttätyössä paikallisia tietosuojalakeja.

b Jotkin nimet on muutettu.