Ja taʼumantiʼotikon bʼa Jyoba wa xkʼujolantikon snochjel ja relijyon sjeʼakan ja Jesús sok cha jani snochowe ja snebʼumaniki. Ja bʼa artikulo it ojni xchol tʼusan ja bʼa jastik tʼilan wa xkʼuʼantikoni.

1.   Dyos. Wa xkaʼteltaytikon ja kechan Dyos smeranil, ja maʼ kechan mas Niwan sok Kʼuluman bʼa spetsanil jastik junuk. Sok sbʼiʼil Jyoba (Salmo 83:18; Apocalipsis 4:11). Cha jani ja sDyos ja Abrahán, Moisés sok ja Jesús (Éxodo 3:6; 32:11; Juan 20:17).

2.   Biblia. Wa xkʼuʼantikon ja Biblia jani ja srason ja Dyos sbʼaja ixuk winiki (Juan 17:17; 2 Timoteo 3:16). Ja jas wa xkʼuʼantikoni ti elel ja bʼa 66 libroʼik yiʼoji, bʼa ti chʼikan ja Poko soka Yajkʼachil Testamento. Ja Jason BeDuhn, maestro bʼa spaklajel ja relijyoniki, staʼa tiʼal sbʼaja it yajni stsʼijbʼan sbʼaja taʼumantiʼik bʼa Jyoba «tini wa xyawe eluk bʼa Biblia ja jastik wa skʼuʼane sok wa skʼulane, sok mini stukbʼese ja jas wa xyala». a

    Ama wa xkiʼajtikon spetsanil ja jas wa xyala ja Biblia, pe mini keʼn wa xkaʼatikon kulan. Wa xnaʼatikon sok wa xkabʼtikon stojolil jujuntik ja bʼa jas wa staʼa tiʼal ja Biblia tsʼijbʼunubʼal bʼa kechanta jun senya ma slajelal (Apocalipsis 1:1).

3.   Jesús. Wa xnochotikon ja jastik sjeʼa soka smodo ja Jesús, sok wa xkatikonyi stoyjel yujni yeʼn ja jKoltanumtikon sok Yunin Dyos (Mateo 20:28; Hechos 5:31). Ja jaw wa sjeʼa kʼotelotikon snochumanik ja Jesusi (Hechos 11:26). Pe cha jnebʼunejtikon ja bʼa Biblia mini kʼoteluk ja Jesús Dyos bʼa jel juntiro ja yipi sok mini xtax ja bʼa Biblia bʼa ay oxe dyos staʼunej sbʼaj (Juan 14:28).

4.   Ja sGobyerno ja Dyos. Tini ay bʼa satkʼinal, sok mini ti ayuk bʼa kaltsiltik. Ojni slokʼoluk spetsanil ja gobyernoʼik bʼa luʼumkʼinal sok yeʼn oj ya kʼot smeranil ja jas tolabida skʼanunej oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja Luʼumi (Daniel 2:44; Mateo 6:9, 10). Ja it ojxtani ekʼuka, pes ja jastik wan ekʼel bʼa jachni yalunej ja Biblia oj ekʼuki wa sjeʼa tixa aytik bʼa stsaʼanil kʼakʼu (2 Timoteo 3:1-5; Mateo 24:3-14).

    Ja Jesús yeʼn ja mandaranum ja bʼa sGobyerno ja Dyos bʼa satkʼinal. Kʼe ya mandar bʼa jabʼil 1914 (Apocalipsis 11:15).

5.   Ja koltanel. Tsʼakatal ja xchamelal ja Jesús wa xbʼobʼ eluke libre ja ixuk winike ja bʼa mulal sok ja bʼa chamelchʼakeli (Mateo 20:28; Hechos 4:12). Bʼa oj yawe el slekilal sbʼaja it, tʼilani oj sjip skʼujole bʼa Jesús sok oj stukbʼes ja sakʼanile sok oj yiʼe jaʼ (Mateo 28:19, 20; Juan 3:16; Hechos 3:19, 20). Sok ja jastik wa skʼulaneʼi wa xchiktese ta meran ayiʼoje skʼuʼajel (Santiago 2:24, 26). Ja koltanel it mi yuj wa xbʼajintik; ja it kechan wa xbʼobʼ jtatik stsʼakatal «ja jas jel tzamal scʼulan qui[tik] ja yunin ja Diosi» (Gálatas 2:16, 21).

6.   Ja satkʼinal. Ja Jyoba, ja Jesukristo sok ja anjelik toji ikʼ ason aye (Salmo 103:19-21; Hechos 7:55). b Cha tʼusan ixuk winik, aye 144,000, oj wajuke bʼa satkʼinal bʼa oj yaʼe mandar lajan soka Jesús (Daniel 7:27; 2 Timoteo 2:12; Apocalipsis 5:9, 10; 14:1, 3).

7.   Ja Luʼumi. Ja Dyos skʼulan bʼa ti oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida ja ixuk winiki (Salmo 104:5; 115:16; Eclesiastés 1:4). Ja yeʼn oj ya koʼyi slekilal ja matik kʼuʼabʼal ayesoki bʼa mixa oj koʼuke chamel sok oj ajyuke sakʼan bʼa tolabida bʼa jun kʼachinubʼ ja bʼa Luʼumi (Salmo 37:11, 34).

8.   Jastik mi lekuk sok ja wokolik. Ja Biblia wa xcholo bʼa jun anjel skʼoko ja yabʼal ja Dyosi. Jachuk kʼe ajyuk ja bʼa mi lekuk sok ja wokoliki (Juan 8:44). Ja anjel it, bʼa tsaʼan yajni skʼoko abʼali kʼot najuk sbʼaj Dyablo sok Satanás, sloʼlay ja Adán soka Eva bʼa a-snoch-e ja yeʼn. Sok jelni chaʼan ja jas stupuwe ja yuntikileʼi (Génesis 3:1-6; Romanos 5:12). Bʼa oj ajukyi sjakʼjel ja abʼaltanel sleʼa ja Satanás, ja Dyosi yaʼunejkan aʼekʼuk wokolik, pe mini oj yakan ja bʼa mi lekuki oj ajyuk bʼa tolabida.

9.   Chamelchʼakel. Yajni jun ixuk winik wa xchami, tini wa xkʼot tikʼan ja sakʼanili (Salmo 146:4; Eclesiastés 9:5, 10). Ja chamwiniki mini wanuke yijel wokol bʼa yoj kʼakʼ.

    Jitsan miyon ixuk winik bʼa chamyeta ojni kʼeʼukejan yajni ja Dyos xya sakʼwukjan (Hechos 24:15). Pe ja matik oj sakʼwukeʼi sok mi skisawe ja srasonik ja Dyosi ojni chʼayjuk snajele bʼa tolabida sok mixani ojto sakʼwukejan (Apocalipsis 20:14, 15).

10.   Pamilya. Ja jastal yaʼunej kujlajukan ja Dyos ja bʼa bʼajtanto, bʼa keʼntikon ja nupaneli jani ja snup jun winik ma ixuk bʼa oj ajyuke lajan, sok kechan ay rason bʼa oj skʼuts ja snupaneli ta june bʼa yeʼnle koʼ mulal sok pilan ixuk ma winik (Mateo 19:4-9). Jkʼuʼunejtikon lek ja rasonik wa xyaʼa ja Biblia jelni skoltay ja pamilyaʼik bʼa oj ajyuke gusto (Efesios 5:22–6:1).

11.   Ja jastal wa xtoyotikon ja Dyos. Mi wa xtoyotikon ja krus sok mini jun kʼulubʼal dyos (Deuteronomio 4:15-19; 1 Juan 5:21). Jujuntik modoʼal jel tʼilanik bʼa jastal wa xtoyotikon ja Dyosi jaʼa it:

    •   Wa xkatikonyi orasyon ja Dyos (Filipenses 4:6).

    •   Wa xkʼumantikon sok wa xpaklaytikon ja Biblia (Salmo 1:1-3).

    •   Wani xpensaraʼantikon ja jas wa xnebʼatikon ja bʼa Biblia (Salmo 77:12).

    •   Wa stsomo jbʼajtikon bʼa yajelyi orasyon lajan, wa xpaklaytikon ja Biblia, wala tsʼebʼanitikon, wa xkalatikon ja jas wa xkʼuʼantikoni sok stsatsankʼujolajel ja tuki (Colosenses 3:16; Hebreos 10:23-25).

    •   Wa xcholotikon ja lekil rason sbʼaja sGobyerno ja Dyosi (Mateo 24:14).

    •   Wa xkoltaytikon ja matik ay snesesida (Santiago 2:14-17).

    •   Wa xkatikon kʼeʼuk sok wa xtalnatikon Naʼitsik bʼa Tsomjelal sok pilan naʼitsik bʼa wa x-axi makunuk bʼa wa xchapwani ja bʼa sjejel ja Biblia bʼa sutanal ja luʼumi (Salmo 127:1).

    •   Wala koltanitikon yajni wa x-ajyi desgrasya (Hechos 11:27-30).

12.   Ja jastal tsomubʼalotikon. Tsomubʼalotikon jach bʼa kongregasyonik. Jujune ja kongregasyonik wa skʼela jun tsome Taʼumantiʼik sbʼiʼile ansyano, bʼa mi kʼoteluke ajwalalik sok mi syama stsʼakole (Mateo 10:8; 23:8). Mi xkaʼatikon ja diezmo sok mi xkʼanatikon takʼin ja bʼa jtsomjeltikon (2 Corintios 9:7). Ja kaʼteltikoni wa xkʼulaxi soka takʼin wa xyaʼawe sok spetsanil skʼujole sok mi xchiktese ja sbʼiʼile ja matik wa xyaʼawe takʼini.

     Jun tsome kʼuʼumanik Dyos bʼa jel chapane, sbʼiʼile Tsome Tojwanum, wane tojwanel ja bʼa aʼtel wa skʼulane yibʼanal ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba sok ti wa xtaxye ja bʼa yechalil wa xkʼelxi ja kaʼteltikoni (Mateo 24:45).

13.   Tsoman ayotikon lajan. Chikan bʼa kulanotikon, junxtani skʼuʼajel kiʼojtikon (1 Corintios 1:10). Wa xkʼujolantikon bʼa lek oj kil jbʼajtikon ama chikan jas tikʼe chapjelal kiʼojtikon, ma chikan jas rasa ma kʼumal (Hechos 10:34, 35; Santiago 2:4). Ja jastal tsoman ayotikoni wa xyaʼakan bʼa keʼn oj jtsatikon ja jas oj jkʼuluktikon. Jujune ja Taʼumantiʼik yeʼn wa stsaʼa ja jasa wa skʼana oj skʼuluk stsajlajel ja jastalni chapubʼal yuja Biblia (Romanos 14:1-4; Hebreos 5:14).

14.   Ja jmodotikon. Wa xkʼujolantikon sjejel meran yajtanel bʼa spetsanil ja jas wa xkʼulantikoni (Juan 13:34, 35). Cha wa xkʼujolantikon bʼa mi oj jkʼultikon jastik bʼa mi lek xyila ja Dyosi. Ja yuj wa xtalnay jbʼajtikon bʼa mi oj katikon makunuk bʼa mi stojoluk ja chikʼi. Ja it ti chʼikan ja mi xkiʼajtikon chikʼi (Hechos 15:28, 29; Gálatas 5:19-21). Kʼotelotikon ixuk winik bʼa lamanotikon sok mi la wajtikon bʼa kʼakʼanel (Mateo 5:9; Isaías 2:4). Wa xkisatikon ja gobyernoʼiki sok wa xkʼuʼantikon ja sleyiki pe jaʼita ta mi skʼoko ja smandarik ja Dyosi (Mateo 22:21; Hechos 5:29).

15.   Ja jastal wa xkila jbʼajtikon soka tuki. Ja Jesús yala: «Ja jastal huaxa yajta baj ja huen mismo, jach oja yajta ja hua moji». Chomajkil, yalyabʼ ja kʼuʼumanik Dyosi «mi sbajuque ja [bʼa] mundo» (Mateo 22:39; Juan 17:16). Ja yuj wa xkʼujolantikon skʼulajelyi lek ja tuki, kechan mi xchʼika jbʼajtikon bʼa politika sok mi lajan wala ochtikon akwerdo soka tuk relijyoniki (Gálatas 6:10; 2 Corintios 6:14). Pe wani xkisatikon ja jasa wa skʼana oj skʼuluke ja tuki sbʼaja jastik jaw (Romanos 14:12).

 Ta aya wiʼoj mas sjobʼjelik sbʼaja jas wa xkʼuʼantikon ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba, oj cha bʼobʼa taʼ akoltajel ja bʼa jsitiotikon bʼa Internet. Chomajkil oj bʼobʼa tsʼijbʼuk ja bʼa opisinaʼik kiʼojtikoni, ma wajel bʼa jun tsomjel bʼa jun Naʼits bʼa Tsomjelal, ma sjobʼjelyi jun Taʼumantiʼ ja bʼa wa komoni.